Ihmisillä on tarve luokitella asioita. Stereotypiat saavat eri ryhmien edustajat näyttämään samanlaisemmilta kuin he todellisuudessa ovat. Etenkin vanhat ihmiset on tapana nähdä yhtenäisenä ryhmänä, vaikka todellisuudessa yksilöiden väliset erot kasvavat ikääntyessä.
Ikäennakkoluulot pohjautuvat kielteisiin stereotypioihin eri-ikäisten ihmisten ominaisuuksista. Ennakkoluulot estävät yksilöllisten erojen ymmärtämisen ja vääristävät havaintoja. Kalenteri-ikään perustuva kielteinen suhtautuminen on loukkaavaa, olipa kyse vanhasta tai nuoresta ihmisestä.
Kalenteri-iän perusteella on vaikea tehdä oikeita päätelmiä persoonallisuudesta, kyvyistä tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista.
Mielikuvat vaikuttavat myös työnantajiin. Nuoret ovat mielikuvissa kokemattomia ja ailahtelevia, mutta toisaalta myös energisiä ja innostuneita. Yli 50-vuotiaat ovat kokeneita ja luotettavia, mutta myös uupuneita muutoksen jarruja. Kolme–nelikymppisistä työnantajilla on positiivisia mielikuvia. He ottavat asiat tosissaan ja ovat jättäneet nuoruuden haihattelut.
Ikäasenteet ovat sidottuja sukupuoleen. Naisten ikääntymiseen suhtaudutaan kielteisemmin kuin miesten ikääntymiseen. Vanhenemisen ulkoiset merkit, kuten harmaantuminen, ovat miehelle myönteisiä, mutta naiselle kielteisiä. Miehen sosiaalinen arvostus nousee iän myötä, naisen taas laskee.
Omia ikäasenteitaan voi arvioida esittämällä itselleen kysymyksiä. Minkä ikäisenä ihminen on nuori, keski-ikäinen tai vanha? Millainen on tyypillinen nuori, keski-ikäinen tai ikääntynyt työntekijä? Miten ominaisuudet kuvaavat sinua? Tunnetko ihmisiä, jotka eivät vastaa käsityksiäsi?
Ikävoimaa työhön. Työterveyslaitos. 2011.
Julkaistu Tehy-lehdessä 9/2013