Työnantaja vaihtuu – ulkoistamisella on sääntönsä

Yritykset pyrkivät ulkoistamisten yhteydessä laskemaan yleistä palkkatasoa muuttamalla palkkarakennetta.

Kuvateksti
Mehiläinen sai Suomen suurimman ulkoistuksen. Kuva: Jussi Tuokkola

Ammattiliiton näkökulmasta Meri-Lapin ulkoistus on sujunut toistaiseksi hyvin, toteaa Tehyn lakimies Mirja Kinnunen. Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n yhteisyritykseen siirtyi kesäkuun alussa yli 700 työntekijää.

Työntekijöihin sovelletaan sopimuskauden loppuun eli maaliskuuhun 2020 asti kunnallista virka- ja työehtosopimusta. Sen jälkeen työntekijät siirtyvät terveyspalvelualan työehtosopimuksen piiriin.

– Olemme tavanneet säännöllisesti, ja Mehiläinen on pitänyt meidät ajan tasalla.

Meri-Lapin ulkoistus on suurin Suomessa koskaan toteutettu. Ulkoistuksessa Keminmaan, Kemin, Tornion ja Simon kunnat sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri siirsivät terveyspalvelunsa Mehiläiselle 15 vuodeksi. Sopimuksen arvo on noin miljardi euroa.

Liikkeenluovutukset kunnilta yrityksille sujuvat yleensä ongelmitta, mutta joskus työnantajat yrittävät valikoida työntekijöitä. Se on kiellettyä. Päänvaivaa aiheuttaa myös se, jos työntekijällä on kunnallisen eläkelain mukainen lisäeläke tai alempi ammatillinen eläkeikä. Kevan lisäeläke edellyttää työsuhteen säilymistä kunnassa.

– Yritykset eivät halua ottaa työntekijöille lisäeläkkeitä, jos kunta ei ole edellyttänyt tätä kilpailutusvaiheessa, Kinnunen sanoo.

Eläkeongelmaa on ratkottu siten, että työntekijä jää kunnasta työvapaalle, vaikka työpaikka siirtyi liikkeenluovutuksessa yritykseen. Tällöin lisäeläkkeen mahdollistava kuntatyösuhde säilyy muodollisesti. Kinnusen mukaan ratkaisu ei ole välttämättä lain mukainen.

– Yksi työsuhde ei voi jakaantua kahdeksi.

 

 

Palkka ei saa liikkeenluovutuksessa laskea, mutta työnantajat pyrkivät laskemaan yleistä palkkatasoa muokkaamalla palkkarakennetta. Työntekijä ei tätä välttämättä huomaa, koska käteen tuleva palkka pysyy samana.

Temppu tehdään niin, että työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukainen minimipalkka tehtäväkohtaisena palkkana, ja ylimenevä osa maksetaan henkilökohtaisena (heko) lisänä.
Koska uudet työntekijät palkataan minimipalkalla, samaa työtä tekevien palkkoihin saattaa tulla satojen eurojen ero.

Esimerkiksi terveyspalvelualan työehtosopimus kuitenkin edellyttää, että työn vaativuus arvioidaan ja palkoista neuvotellaan niin, että palkkarakenne tukee työn vaativuutta. Henkilökohtaista lisää pitää puolestaan maksaa sen mukaan, miten hyvin työntekijä suoriutuu työstään.

– Vaarana on, että työn vaativuuden arviointi menettää merkityksensä, eikä valmiiksi korkea heko-lisä enää nouse, vaikka työnsä tekisi miten hyvin, Kinnunen sanoo.

Isossa kuvassa työnantajien pyrkimys on laskea yksityisen sote-alan palkkatasoa.

– Palkat uhkaavat laskea sitä mukaa kuin vanhat työntekijät poistuvat vahvuudesta.

Kunnat ovat myös palauttaneet ulkoistuksia takaisin kunnan toiminnaksi. Näissä tilanteissa on syntynyt ongelmia. Kunnat ovat olleet sitä mieltä, että kyse ei ole liikkeenluovutuksesta. Tehy on ollut toista mieltä, ja tapauksia on viety oikeuteen.

Tähän mennessä Tehy on voittanut Vantaan Peijaksen sairaalan terveyskeskuspäivystyksestä sekä Kuopion ja Eksoten päättyneistä ostopalvelusopimuksista nostamansa jutut. Oikeusprosessit ovat valitusten vuoksi vielä kesken. 
 

Tunne termit

Ulkoistus
Kunta antaa palvelujen tuotantovastuun joko kokonaan tai osittain ulkopuoliselle. Kunnalle jää kuitenkin vastuu palvelujen järjestämisestä, vastuu viranomaistoiminnoista sekä valvontavastuu.

Kokonaisulkoistus
Kunta hankkii yksityiseltä tuottajalta lähes kaikki tehtävät, jotka liittyvät esimerkiksi sote-palveluihin. Kunnalle jää vain joitain julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä, joita ei voi siirtää yritykselle. Väliaikainen laki rajoittaa kuntien mahdollisuuksia laajoihin ja pitkäaikaisiin ulkoistuksiin. Eduskunta päättää syksyllä lain pidentämisestä vuoden 2021 loppuun asti.

Yksityistäminen
Kunta luopuu lopullisesti jostain toiminnosta, jota se on aiemmin hoitanut. Kunta ei voi yksityistää palveluja, joihin kunnalla on lakisääteinen järjestämisvastuu.

Ostopalvelu
Kunta ostaa yksittäistä palvelua ulkopuoliselta taholta.

Palveluseteli
Kunta voi täydentää palvelujaan palvelusetelillä niin, että kunta määrää palvelun määrän ja laadun. Kuntalainen valitsee tuottajan itse. Palveluseteli ei ole sellai­senaan ulkoistamista.

Julkaistu Tehy-lehdessä 8/2018

15.8.2018 klo 9.15 Kartasta poistettu virhe.

Suosittelemme sinulle