Kaikki eivät välttämättä koe työnohjausta tarpeelliseksi, koska he kokevat pystyvänsä purkamaan tilanteet työkavereiden kesken. Työnohjauksessa päästään kuitenkin käsittelemään asioita syvemmältä jo pelkästään siksi, että siihen on varattu erikseen aikaa. Työnohjaus ei kuitenkaan ole terapiaa, vaikka työnohjaajina toimii myös terapiakoulutuksen saaneita henkilöitä.
Työnohjausta voi saada yksin tai ryhmässä. Ryhmän jäsenet voivat olla saman työpaikan eri yksiköistä, jopa eri työpaikoista. He ovat silloin saman ammatin edustajia tai yhdistävä tekijä on toimiala.
Työnohjaus kestää yleensä vuodesta kolmeen vuoteen. Tapaamisia on muutaman viikon välein. Työnohjaaja on syytä valita oman työpaikan ulkopuolelta, koska toimiva vuorovaikutus vaatii etäisyyttä.
Keinoja voivat olla esimerkiksi toiminnalliset harjoitukset. Niiden tarkoitus on nostaa esiin kysymyksiä, jotka ilmenevät aluksi vain epämääräisinä tuntemuksina.
Toiminnallisuuden kautta herää uusia ajatuksia ja tunteita, joiden kautta voi löytää uusia näkökulmia itseensä, työhön ja ihmissuhteisiin.
Toiminnallisia menetelmiä ovat muun muassa kuvat, liike, musiikki, pari- ja ryhmäkeskustelut, symboliesineiden käyttö ja roolityöskentely.
Hoitoalan työntekijät potevat usein riittämättömyyden tunteita ja pohtivat riittävän hyvän hoidon määritelmiä. Harjoitusten avulla selkiintyy, mistä erilaiset tuntemukset ja ajatukset johtuvat. Tämä lisää ymmärrystä omaa työtä kohtaan ja parantaa jaksamista.
Toiseen luottava ihminen ottaa riskin.
Kun työnteko ei suju odotusten mukaan, työntekijä kokee ärtyisyyttä, pettymystä ja väsymystä. Usein häiriöstä aletaan syyttää jotakuta yksittäistä ihmistä, mistä seuraa halu muuttaa häntä. Olennaista olisi, että häiriöissä tarkasteltaisiin yksilön sijaan toimintatapoja ja keskityttäisiin muuttamaan niitä.
Luottamus on kaiken yhteistyön edellytys. Luottamusta ei kuitenkaan voi pakottaa tai käskeä ulkopuolelta, vaan se syntyy vapaaehtoisesti. Toiseen luottava ihminen ottaa riskin, koska muiden ihmisten ajatuksista tai motivaatiosta ei voi koskaan olla varma. Luottamaan ja luotettavaksi oppiminen on prosessi, joka käy ilmi ihmisten välisissä vuorovaikutussuhteissa.
Työnohjaukseen kuuluu ehdoton luottamuksellisuus, ja työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Työnohjaaja ei välitä työnantajalle tietoja työnohjauksessa käsitellyistä asioista, elleivät ohjattavat sovi tästä erikseen.
Jokainen saa itse päättää, mitä työnohjauksessa kertoo. Toisten pitää kunnioittaa myös vaikenemista.
Työnohjaus voi antaa
- Uusia näkökulmia ja ideoita
- Oppia työn analysointiin
- Vapautusta ylikriittisyydestä
- Lisää itseluottamusta
- Vahvemman ammatti-identiteetin
- Rohkeutta työhön
- Uusia viestintätaitoja
- Keinoja estää työuupumusta
- Apua stressinhallintaan
- Keinoja työtehtävien rajaamiseen
- Oppia oman käytöksen säätelyyn
- Eväitä itsensä kehittämiseen
- Selvyyttä siihen, mitä työelämältä oikeasti haluaa
Suomen työnohjaajat
Teija Harju: Työnohjauksen monet mahdollisuudet. Satakunnan amk 2012
Julkaistu Tehy-lehdessä 16/2012
