Suomalaisilla työpaikoilla lakaistaan konfliktit liian usein maton alle. Kuva: iStock

Työpaikan konflikti pitää käsitellä

Työpaikan konflikteja ei voi estää, mutta ne pitää käsitellä.

Konfliktissa ihmisten välinen viestintä on ajautunut jostain syystä kriisiin. Työpaikalla konflikteja ei voi estää, mutta tavoitteena pitäisi olla erilaisten mielipiteiden pääseminen esille. Työelämän muutokset lisäävät konflikteja entisestään.

– Kun yhteistyö lisääntyy, lisääntyvät väistämättä myös konfliktit, sanoo aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt Kalle Siira.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Konfliktien yhteydessä puhutaan usein henkilökemioista. Siiran mielestä taustalla ovat kuitenkin työpaikan rakenteelliset ongelmat, jotka ovat omiaan synnyttämään ongelmia ihmisten välillä. Kyse voi olla esimerkiksi epäselvistä toimenkuvista tai työpaikalla tapahtuvista muutoksista.

Pahimmillaan konflikteja ratkotaan tuomioistuimissa.

Siira määrittelee konfliktin ihmisten väliseksi näkemyseroksi, joka haittaa oman työn tekemistä.

Pahimmillaan konflikteja ratkotaan tuomioistuimissa. Riita on konfliktia tunteikkaampi, ja riidellessään ihminen ilmaisee tunteita ja omaa pahaa oloaan eikä niinkään keskity asiaan.

Usein kuulee, että konfliktien käsittelyn pitäisi olla osa jokaisen työntekijän ja esimiehen perusvalmiuksia. Konfliktit ovat kuitenkin ääritilanteita, joiden käsittely ei onnistu keneltä tahansa.

Suomalaisilla työpaikoilla ongelmia käsitellään vanhakantaisesti: epämieluisista näkökulmista ei puhuta, asiat lakaistaan maton alle tai ne jyrätään valtaa käyttäen.

– Ajatusmalli on haitallinen, koska erimielisyyksien automaattinen tukahduttaminen johtaa syyttelyyn, turhautumiseen ja konfliktien pahenemiseen.

Työpaikan kulttuurista riippuu, miten paljon siellä sallitaan erilaisia kahnauksia.

Johtajat ovat avainasemassa, koska he käytännössä päättävät, millainen käytös on työpaikalla sallittua.

Siira suosittelee myöntämään konfliktin olemassaolon. Esimies on työpaikalla se henkilö, jonka pitää ottaa vastuu tilanteen käsittelystä.

Kiistoihin liittyy tunne- ja suhdekysymyksiä, jotka eivät ole esimiehille helppoja käsitellä. Jos kiistat pystytään hoitamaan ajoissa, ne eivät nouse esiin enää uudelleen.

Jos tilanne pääsee tulehtumaan, asia nousee esiin uudestaan ja uudestaan.

Suomalaisia pidetään maailmalla usein vetäytyvinä ja pidättäytyvinä, mutta tämä ei päde suomalaisten käytökseen konfliktitilanteissa.

– Suomalaiset ovat suoria. Jopa suoraviivaisuudestaan tunnetut yhdysvaltalaiset jäivät joiltain osin suomalaisten taa.

Etenkin naisten suoraviivaisuus yllätti. Tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että naiset ovat miehiä vetäytyvämpiä konflikteissa.

Suomessa naisten ja miesten välillä ei ole kuitenkaan juuri eroa.

– Suomalaisnaisilla oli yllättävän kova tarve pelastaa konflikteissa omat kasvonsa, mikä on puolestaan yhteydessä kontrolloivaan käytökseen.

Esimies voi vaikuttaa konflikteihin

  • Älä tukahduta erilaisia näkemyksiä.
  • Pikainen yritys ratkaista konflikti tuottaa pahaa mieltä, koska osapuolten näkemysten on tultava kuulluksi.
  • Älä oleta tietäväsi, mistä on kyse.
  • Ihmisillä on tapana muokata konfliktia siten, että se pääsee käsittelyyn: tilanne on voinut muuttua alkuasetelmasta.
  • Huolehdi taidoistasi käsitellä konflikteja.
  • Esimiesten työajasta 40 prosenttia kuluu konflikteista keskustelemiseen. Suurin osa ajasta kuluu epävirallisiin taustakeskusteluihin, joissa esimiehet luovat työpaikan konfliktikulttuurin.

Kalle Siiran väitöstutkimus: OrganizationalConflict, Conflict Management and Communication: A Social Complexity Perspective. Helsingin yliopisto 2013.

Julkaistu Tehy-lehdessä 7/2014

 

 

Mainos
Mainos