Vaativa hoito vaatii terveen suun – ”Elinsiirtojonoon ei pääse ennen kuin suu on kunnossa”

Syöpä- ja elinsiirtopotilaita, leukamurtumia ja vaikeita infektioita. Suu- ja leukasairauksien klinikalla työskentelevät ammattilaiset kertovat työstään erikoissairaanhoidossa.

Kuvateksti
Leikkaussalissa Turun yliopistollisessa sairaalassa on käynnissä hampaiden ja kystan poisto.
Kuva: Pasi Leino

Suuhygienistillä on tärkeä rooli vaikeiden suun ja hampaiden ongelmien hoidossa erikoissairaanhoidossa. Suu ja hampaat on hoidettava kuntoon ennen vaativia toimenpiteitä.

”Moni potilas ei ole käynyt hammashoidossa vuosiin, joten hampaat voivat olla todella huonossa kunnossa”, sanoo suuhygienisti Mahd Al-Obaidi. Hän työskentelee suu- ja leukasairauksien klinikalla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Klinikalla hoidettavien sairauksien ja ongelmien lista on pitkä. Täällä hoidetaan muun muassa suun vaikeita infek­tioita, leukamurtumia, leukanivelongelmia, kasvokipuja, uniapneaa, rakenteellisia ja toiminnallisia purentavirheitä sekä luustoepäsuhtia, limakalvosairauksia ja kasvaimia.

Yhteistä potilaille on se, että heidän hoitonsa vaatii erikoisosaajia, sairaalaolosuhteita ja sairaalan diagnostisia ja hoidollisia valmiuksia. Monia toimenpiteitä pystytään tekemään perusterveydenhuollossa ja yksityisillä lääkäri- tai hammaslääkäriasemilla, mutta vaikeimmat potilaat tulevat lähetteillä erikoissairaanhoitoon. Viime vuonna käyntejä oli noin 20 000.

Hammasperäiset infektiot Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ovat viime vuosina lisääntyneet. 45 prosenttia pään ja kaulan syvistä infektioista johtuu hampaista. Kaikista sairaalahoitoa vaativista pään ja kaulan alueen infektioista 64 prosenttia johtuu hampaista.

Infektioiden lisääntymiseen on palvelualuejohtaja, suu- ja leukakirurgian dosentti Tero Soukan mukaan useita syitä. Perusterveydenhuoltoon on vaikea päästä, mikä vaikeuttaa erityisesti vähävaraisten pääsyä hammashoitoon.

Osa potilaista pelkää hammashoitoa, ja myös korona on aiheuttanut hoito­velkaa.

”Osa väestöstä jää säännöllisen suun terveydenhoidon ulkopuolelle.”

Hanna Byman, Terhi Palmulehto, Taina Salminen ja Mahd Al-Obaidi hississä.
Sairaanhoitaja Hanna Byman (vas.), hammashoitaja Terhi Palmulehto sekä suuhygienistit Taina Salminen ja Mahd Al-Obaidi työskentelevät suu- ja leukasairauksien klinikalla.

Sädehoito vaikuttaa suuhun

Pään tai kaulan alueen syöpää sairastava potilas tulee suu- ja leukasairauksien klinikalle ensin hammaslääkärin tarkastukseen. Tarvittaessa suu- ja leukakirurgi poistaa huonokuntoiset hampaat. Mahdolliset paikkaukset tehdään avoterveydenhuollossa.

Suuhygienistin vastaanotolle potilaat tulevat sekä ennen sädehoitoa että kolme–neljä kuukautta sädehoidon päättymisen jälkeen. Suuhygienisti tarkastaa suun kunnon ja tekee anti-infektiivisen hoidon, jotta suu olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa ennen sädehoidon aloitusta.

”Sädehoito vaikuttaa suuhun ja hampaisiin. Potilas tarvitsee tietoa siitä, miten vaikutuksia voi vähentää ja ongelmia ehkäistä ennalta”, sanoo suuhygienisti Taina Salminen.

Sädehoito kuivattaa suuta, ja hampaisiin tulee helpommin reikiä. Suuhun voi ilmaantua sieni-infektioita, ja limakalvot rikkoutuvat.

Fluorin käyttö on sädehoitopotilaalle tavallistakin tärkeämpää. Tavallinen hammastahna voi ärsyttää, joten suuhygienisti kertoo muista valmisteista.

”Hampaiden harjaaminen voi olla kivun vuoksi vaikeaa. Suolaveden purs­kuttelu ja suusuihkeet auttavat. Lima­kalvoja voi kostuttaa myös ruokaöljyllä.”

Ennen elinsiirtoa

Pieni mutta tärkeä ryhmä suuhygienistin vastaanotolla ovat elinsiirtopotilaat. Tavoitteena on, ettei elinsiirtopotilaan tarvitsisi käydä hammas- tai suutoimenpiteissä elinsiirtoa seuraavan puolen vuoden aikana.

”Elinsiirtojonoon ei pääse ennen kuin suu on kunnossa”, Mahd Al-Obaidi sanoo.

Suuhygienistin vastaanotolle tulee myös purentaelimistön kivusta ja toimintahäiriöistä kärsiviä potilaita, oikomishoidossa olevia potilaita sekä hampaan poiston jälkeiseen kontrolliin tulevia potilaita. 

Klinikalla hoidetaan myös anestesiaa tarvitsevia potilaita. Heissä on aikuisia pelkopotilaita, lapsia, kehitysvammaisia ja muistisairaita.

Sairaalan sisäisten lähetteiden määrä on kasvanut 45 prosenttia vuodesta 2016. Suusairauksien klinikkaa konsultoidaan myös ennen biologisen lääkkeen tai luustolääkkeen aloitusta.

”On hyvä, että yhä laajemmin tiedostetaan suun terveyden vaikutus kokonaisterveyteen. Esimerkiksi jonkin ihosairauden taustalla voi piillä suussa oleva tulehdus, eikä iho parane ennen kuin suu on kunnossa”, Taina Salminen sanoo.

Suuhygienistit työskentelevät myös hammaslääkärin työparina. Yhteistyötä tehdään oikomisessa, kliinisessä hammashoidossa ja suukirurgiassa. 

Suu- ja leukakirurgi esimerkiksi poistaa hampaita, paljastaa pysyviä hampaita ikenen alta, asentaa implantteja ja tekee iensiirtoja. Toimenpiteet kestävät 1–3 tuntia, ja potilas saa niiden ajaksi sairaanhoitajalta esilääkityksen.

Suuhygienistin työvälineitä.
Suuhygienisti käyttää vastaanotollaan muun muassa peilejä, sondia, ientaskumittaria ja erilaisia kyrettejä.

Uniapnea on yleistynyt

Uniapneapotilaiden määrä on lisääntynyt vuodesta 2022. Kasvun taustalla on tiedon lisääntyminen. Myös elintavat ovat saattaneet lisätä sairautta. 

Lievää uniapneaa hoidetaan perusterveydenhuollossa, mutta joskus potilas voi tarvita myös erikoissairaanhoitoa. Suu- ja leukakirurgian poliklinikalle potilaat tulevat lähetteellä.

Hoitomuoto valitaan taudin vaikeusasteen, potilaan leukojen ja nielun rakenteiden sekä elintapojen perusteella. Uniapneaa voidaan hoitaa kiskolla, ja esimerkiksi ylipainoisille suositellaan painon pudotusta ennen hoidon aloitusta.

Kirurgiaa voidaan harkita potilaalle, jonka leuat ovat merkittävästi epäsuhtaiset.

”Leikkauksella suurennetaan uniapneapotilaan ylähengitysteiden ilmatilaa joko pienentämällä pehmytkudosrakenteita tai avartamalla ilmatilaa leukoja siirtämällä. Leukaleikkaus voi jopa parantaa taudin”, Tero Soukka sanoo.

Onnettomuuksia skuuteilla

Osa päivystyksen kautta tulevista tapaturmapotilaista on joutunut onnettomuuteen sähköpotkulaudalla. Heistä tehtiin Turussa vuonna 2020 tutkimus. Potilastietojärjestelmästä löytyi 23 tapausta, jossa potilas oli saanut vammansa sähköpotkulauta- eli skuuttionnettomuudessa. Luvussa ovat mukana vain vakavat, sairaalahoitoa vaatineet vammat.

Onnettomuuteen joutuneilta oli murtunut alaleuka, silmäkuoppa tai yläleuka. Lisäksi oli poskiluun, nenäluun, otsaluun ja kallonpohjan murtumia. Potilaat saivat myös vakavia hammasvaurioita. Potilaiden keski-ikä oli 30 vuotta, ja heissä oli sekä miehiä että naisia. 91 prosenttia oli humalassa, mikä erosi kansainvälisen tutkimuksen tuloksista.

”Skuuttionnettomuuksien vähentäminen lainsäädännöllisin keinoin on ehdottoman tärkeää. Nuorten ihmisten vammat aiheuttavat elinikäisen ongelman”, Tero Soukka sanoo.  

Lähteenä käytetty: Erkka Oksanen, Aaro Turunen ja Hanna Thorén: Assessment of Craniomaxillofacial Injuries After Electric Scooter Accidents in Turku, Finland, in 2019. Journal of Oral and Maxillofacial Surgery 2020.

5.6. klo 11.53 korjattu käyntimääräluku.