Matkasynnytys on helppo tehtävä – joskin sotkuinen – jos kaikki menee ok. Mutta jos vastasyntyneen happeutumisen kanssa tulee ongelmia, keinomme ovat rajalliset. Sitä pidän ehkä haastavimpana tilanteena. Lapsen lämpötaloudesta ja äidin peruselintoiminnoista huolehtiminen on meidän pääpainopisteemme. Mukavampihan se olisi ennättää sairaalaan. Emme voi tarjota esimerkiksi kivunhoitoa, joten luomuna mennään.
Hyksin alueella työskentelevät hoitotason ensihoitajat voivat mennä kerran vuodessa harjoittelemaan synnytyksen hoitamista Jorviin tai Naistenklinikalle. Arvostan tätä työnantajan tarjoamaa mahdollisuutta. Itse olen hyödyntänyt tilaisuutta kahdesti. On ollut loistava juttu päästä harjoittelemaan ammattilaisen ohjauksessa. Se antaa varmuutta ja kädentaitoja, koska tilanteita tulee kuitenkin niin harvoin. Kun opiskelin ensihoitajaksi, synnytykset ja naistentaudit suoritettiin täysin nettikurssina.
Salipaikkojen määrä on supistunut ja sen heijastusvaikutus näkyy kentällä pienellä viiveellä. Keväällä matkasynnytys oli esillä ensihoitajien opintopäivilläkin. Kenttä herää: tulee laminoituja ohjeita ja synnytyssettejä hiotaan.
Olen saanut perheiltä kiitoskortteja ja jopa kutsun kastajaisiin. Olin tietysti otettu. Soitin, kiitin ja sanoin, että tulkaa mieluummin poikkeamaan paloasemalla, kastajaiset ovat enemmän perhejuhla. Ajatus oli kiva, mutta auttaminen on toisaalta normaalia duuniani.”
