Päihdekuntoutukseen pääsee entistä harvempi – ongelmat ehtivät kasaantua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan päihdekuntoutusyksiköt raportoivat, että kuntoutukseen pääsee myöhemmin kuin ennen. Usein riippuvuus on jo edennyt pitkälle ja ongelmat ovat kasautuneet.

Suomessa on selvityksen mukaan 43 laitosmuotoista päihde- ja riippuvuuskuntoutusta tarjoavaa yksikköä. Määrä on pysynyt lähes ennallaan verrattuna edelliseen, vuoden 2021 kyselyyn. Sen sijaan asiakasmäärät ovat vähentyneet, ja asiakkaiden tilanteet ovat aiempaa monimutkaisempia.

Monilla asiakkailla on päihde- ja riippuvuusongelmien lisäksi yhtäaikaisia mielenterveys-, talous- tai asumishaasteita. Tämä korostaa palvelujen yksilöllisyyden ja riittävän pitkäkestoisen tuen tarvetta.

”Laitoskuntoutuksella on tärkeä rooli osana päihde- ja riippuvuuspalveluja. Osalla asiakkaista elämäntilanteet ja päihdeongelmat ovat niin vaikeita, että heillä olisi tarvetta nykyistä pidemmälle laitosmuotoiselle kuntoutukselle”, sanoo erikoistutkija Kristiina Kuussaari THL:stä.

Vuonna 2024 kuntoutuksessa oli 2 923 asiakasta, mikä on noin 800 vähemmän kuin vuoden 2021 kyselyssä. Asiakasmäärien vähenemisestä huolimatta suurin osa kuntoutusjaksoista toteutui suunnitellusti: vain noin kymmenen prosenttia jaksoista keskeytyi. Tyypillinen kuntoutusjakso kesti noin 30 vuorokautta. 

Kyselyyn vastanneissa yksiköissä oli yhteensä 484 asiakaspaikkaa ja noin 360 kuntoutushenkilöstön työntekijää.

Useat hyvinvointialueet ovat siirtäneet painopistettä avomuotoiseen kuntoutukseen tai perustaneet omia laitoskuntoutuksen yksiköitä.

”Asiakasmäärien väheneminen voi kertoa sekä palvelujärjestelmän muutoksista että siitä, että intensiivisempää kuntoutusta tarvitsevat eivät aina saa tarvitsemiaan palveluja. Laitosmuotoinen kuntoutus on kuitenkin edelleen tärkeä osa palvelujen jatkumoa”, sanoo kehittämispäällikkö Minna Kesänen THL:stä.

THL teki laitosmuotoista päihde- ja riippuvuuskuntoutusta koskevan kyselyn keväällä 2025.