Sama palvelu ei kuitenkaan tuota kaikille samanlaista arvoa. Siihen vaikuttavat muun muassa asiakkaan yksilöllinen tilanne, aiemmat kokemukset ja palvelun ajoitus. Sinänsä hyväkin palvelu voi osua väärään hetkeen tai sen saaminen voi kuluttaa asiakkaan voimavaroja.
Vaikka digitaalisuus voi helpottaa moniammatillista yhteistyötä, myös puutteelliset järjestelmät ja tiedonkulun ongelmat voivat lisätä ammattilaisten kuormitusta.
Voiko kuormitukselle tehdä jotakin?
Julkisissa palveluissa työskentelevien sote-ammattilaisten kuormitus ei ole vain yksilöiden ratkaistavissa. Kuormitukseen voidaan puuttua johtamisen keinoin. Työssä selviytymistä tukee erityisesti kollegiaalinen vertaistuki. Sen pitäisi olla helposti ja nopeasti saatavilla, jotta ammattilainen pystyy purkamaan haastavan tilanteen tuoreeltaan.
Organisaatioiden tulisi tehdä ammattilaisten verkostot ja hiljainen tieto näkyviksi sekä rakentaa yhteistyötä tukevia rakenteita. Niiden pitäisi tukea sekä ammattilaisten hyvinvointia että asiakkaiden hyvää palvelua. Vaikka ihmiset eivät olisi fyysisesti samassa paikassa, digitaaliset kanavat mahdollistavat kuormituksen purkamisen.
Mutta onko tälle annettu työpaikoilla mahdollisuus? Tällä hetkellä näkymätöntä työtä ei kirjata eikä tilastoida. Tärkeintä olisi tehdä päätös siitä, että kuormitukselle halutaan tehdä jotakin. Johdon tulisi ilmaista selvästi, että työstä keskusteleminen on työaikaa ja ammattilaisella on lupa antaa ja saada kollegiaalista tukea.
Tämän jälkeen pitäisi kysyä ammattilaisilta, mitä he tarvitsevat ja millaisia keinoja ja verkostoja heillä jo on kuormituksen hallintaan. Kun nämä keinot ja verkostot tunnettaisiin, myös esimerkiksi sijaiseksi tuleva voisi hyödyntää niitä.
Miksi kiinnostuit tutkimaan juuri tätä aihetta?
Se on monen asian summa. Toimiessani projektitutkijana Kelan ja Vaasan yliopiston tutkimusyhteistyössä tiesin haluavani tehdä väitöstutkimuksen. Projektissa Kela kehitti toimintaa yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, ja siinä nousi esiin arvon yhteisluomisen käsite.
Minua jäi mietityttämään, että arvon yhteisluomisessa puhuttiin asiakkaan ja organisaation välisestä kohtaamisesta, vaikka palvelukohtaaminen tapahtuu tosiasiassa ihmisten välillä. Sairaanhoitajataustani takia halusin tuoda erityisesti ammattilaisen roolin näkyviin arvon yhteisluomisessa.
Ammattilaisten näkökulma on tärkeä myös siksi, että heidän hyvinvointinsa ja kokemuksensa vaikuttavat julkisten palveluiden toimivuuteen, tavoitteiden saavuttamiseen ja työelämän kestävyyteen. Asiakasnäkökulmaa tutkitaan paljon, mutta ammattilaisten roolin ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miten palvelut käytännössä muodostuvat ja miten niitä voidaan kehittää.
Salla Maijala on hallintotieteiden tohtori, sairaanhoitaja (yamk), Vaasan yliopiston tutkijatohtori. Hänen väitöstutkimuksensa voit lukea täältä.
