Palkansaajien ostovoima on lähtenyt nousuun ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten ja ennakoitua hitaamman inflaation ansiosta, kertoo STTK:n ekonomisti.
Naisvaltaisten alojen palkankorotukset ovat olleet kuluvalla sopimuskaudella miesvaltaisia aloja korkeampia, ja alojen palkansaajien ostovoima on jo ylittänyt vuoden 2021 tason.
Näin toteaa blogikirjoituksessaan STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen blogikirjoituksessaan.
Julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkat ovat nousseet palkkaohjelmien ja -harmonisointien vuoksi. Palkat ovat nousseet eniten sosiaali- ja terveydenhuollossa.
"On kuitenkin muistettava, että naisten palkat ovat edelleen keskimäärin 84 prosenttia miesten palkoista, joten tehtävää riittää vielä vuosiksi eteenpäin", hän muistuttaa.
Palkansaajien ostovoima on yleisesti palautumassa tämän vuoden aikana elinkustannuskriisiä edeltävälle eli vuoden 2021 tasolle. Elinkustannuskriisi syntyi koronapandemiasta ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.
Palautumisen taustalla ovat ammattiliittojen neuvottelemat palkankorotukset ja ennustettua hitaampi inflaatio.
Nevalaisen mukaan ostovoiman palautumisessa kesti lähes viisi vuotta, ja näiden vuosien aikan syntynyt ostovoiman menetys on jäämässä pysyväksi.
"Rahassa se merkitsee useita tuhansia euroja keskipalkkaisella palkansaajalla, joita STTK:n jäsenet ovat."
Ostovoiman palautuminen ei kuitenkaan näy yksityisen kulutuksen kasvuna. Nevalainen listaa syiksi esimerkiksi velallisten taloutta heikentävän korkotason, yleisen epävarmuuden ja Suomen heikon talouskasvun.
"Elinkustannuskriisi muutti säästämiskäyttäytymistä niin, että puskureiden tarve tuli tärkeämmäksi. Nyt palkansaajat varautuvat tuleviin riskeihin lyhentämällä lainoja ja säästämällä pahan päivän varalle."
