Syyhytapausten määrä nousi työperäisten sairauksien rekisterissä moninkertaiseksi vuonna 2023 verrattuna aiempiin vuosiin.
"Suomessa on muutaman viime vuoden aikana vallinnut syyhyepidemia, joka todennäköisesti heijastuu työperäisten syyhytapausten määrään", ylilääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitoksesta sanoo.
Ammattitautina todettujen COVID-19-infektioiden tapausmäärä sen sijaan aleni 2023 yli 80 prosenttia kahden synkän vuoden jälkeen.
Muita vahvistettuja ammattitautitapauksia oli runsaat tuhat eli suunnilleen saman verran kuin ennen pandemiaa.
Vahvistettujen ammattitautien tapausmäärät vähenivät erityisesti työikäisten keskuudessa. Kirjatuista tapauksista vahvistui 46 prosenttia eli selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Yli 65-vuotiailla vahvistettujen ammattitautitapausten osuus pysyi korkeana.
Työikäisten ammattitauteja todetaan eniten naisilla. Työikäisten ammattitauteja todetaan erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä maataloudessa.
Erityisen yleisiä ammattitauteja ovat ammatti-ihotaudit. Kosketusihottumaa aiheuttavat erityisesti epoksikemikaalit, kumikemikaalit, säilöntäaineet, märkätyö sekä erilaiset kasvi- ja eläinperäiset altisteet.
"Ammatti-ihotaudeissa ei ole kyse mistään vähäpätöisestä asiasta. Ne voivat heikentää työkykyä merkittävästi, ja vaikuttaa haitallisesti sairastuneen työuraan", Pesonen sanoo.
Ammattitautikuolemia todettiin vuonna 2023 todettiin 70. Niistä lähes kaikki olivat asbestin aiheuttamia. Asbestialtistuminen on ollut 1990-luvun alkupuolelle saakka yleistä monissa työtehtävissä, esimerkiksi rakennusalalla.
Lääkäreillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista, sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Lupa- ja valvontavirastoon. Ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta yli puolet ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapauksista on jäänyt ilmoittamatta.
