Tehyn edunvalvontajohtaja: Kukin pysyköön tontillaan – valtio ei voi puuttua hyvinvointialueiden sopimusvapauteen

Tehyn edunvalvontajohtaja Jarkko Pehkonen muistuttaa, että työmarkkinaosapuolilla on sopimusvapaus.

Kuvateksti
Hyvinvointialueiden rahoituksen ongelmat eivät ratkea sillä, että luodaan palkkamonttua synnyttäviä rakenteita.
Kuva: iStock

Syy valtiontalouden ongelmiin halutaan löytää sote-ammattilaisten palkkakehityksestä. Näin toteaa Tehyn edunvalvontajohtaja Jarkko Pehkonen blogissaan.

Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat ehdottaneet, että valtion mahdollisuuksia vaikuttaa hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimuksiin lisätään ensi vaalikaudella. Virkamiehet perustelevat ehdotustaan sillä, että hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta. 

Ehdotus on nimeltään ”Luota tulevaan”.

Pehkonen moittii valtiovarainministeriön virkamiesten muistia lyhyeksi. 

Mainos alkaa
Joulukalenteriarvonta 2026
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Joulukalenteriarvonta 2026
Mainos päättyy

”Palkkamonttulain säätämisen yhteydessä todettiin, ettei valtio voi puuttua muiden alojen työehtojen sopimusvapauteen.” 

Palkkamonttulailla Pehkonen tarkoittaa työriitalain muutosta. 

Alun perin oli tarkoitus sitoa valtakunnansovittelijan toimivalta vientialojen palkankorotuksiin. Lakiesityksen valmistelussa kävi kuitenkin selväksi, että valtakunnansovittelijaa ei voi sitoa johonkin ulkopuolelta määrättyyn kustannustasoon. Siksi hyväksytty laki mahdollistaa sovittelijalle liikkumatilaa.

Petteri Orpon (kok.) hallitus ja esitystä valmistelleet virkamiehet pitivät lakihanketta ongelmattomana ja muistuttivat, että ”osapuolille jää sopimusvapaus”.

Pehkonen kysyy, missä hyvinvointialueiden ja niiden henkilöstön sopimusvapaus on silloin, jos valtio puuttuu työehtoneuvotteluihin. Myös hyvinvointialueiden itsehallinto ja demokratia edellyttävät Pehkosen mielestä sitä, että aluevaltuutetut toimivat itsenäisesti. 

”Aluevaltuutettuja ei ole valittu toteuttamaan valtiovarainministeriön ohjausta tai valtiovallan päätöksiä.”

Hyvinvointialueiden rahoituksen ongelmat pitää korjata. Ongelmat eivät kuitenkaan Pehkosen mielestä ratkea luomalla uusia rakenteita, jotka kaivavat sote-alan palkkamonttua uudelleen auki. 

Tehyläiset ja superilaiset saivat vuoden 2022 sopimusratkaisulla kurottua palkkamonttua umpeen. Tulos näkyy palkoissa ja esimerkiksi palkkausjärjestelmän uudistuksena.  

Pehkonen pitää hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamista tarpeellisena. 

”Uudistus on tehtävä niin, että se mahdollistaa hyvinvointialueille tehtäviensä hoitamisen asianmukaisesti ja kaikille osapuolille ne oikeudet, jotka niille kuuluvat. VM:n toivoma luottamus tulevaan vaatii luottamusta myös siihen, että kukin pysyy tontillaan.”