Työvoimapula painottuu entistä vahvemmin terveys- ja sosiaalialalle. Kuva: iStock.

Ammattibarometri: Eniten pulaa sairaanhoitajista – uutena listalla bioanalyytikko

Korona on lisännyt työvoiman tarvetta sosiaali- ja terveysalalla, mutta pula ei johdu vain koronasta. 

TEHYLÄISISTÄ AMMATEISTA Suomessa on eniten pulaa sairaan- ja terveydenhoitajista sekä lähihoitajista. Uutena viidentoista pahimman pula-ammatin joukkoon on ilmaantunut bioanalyytikko. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta ammattibarometrista

– Bioanalyytikoista ja laboratoriohoitajista on ollut pulaa aiemminkin, mutta korona nosti pulan valtakunnan tasolla näkyviin. Bioanalyytikkoja tarvitaan sekä näytteenottoon että koronanäytteiden analysointiin, kertoo Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Terveydenhuollon ja sosiaalityön ammattien osuus pula-ammattien top 15 -listalla on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

TYÖVOIMAPULA EI JOHDU pelkästään koronasta. Edellinen ammattibarometri julkaistiin maaliskuussa 2020 juuri ennen kuin korona vaikutukset ilmenivät. Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat olivat tuolloin työvoimapula-ammattien listalla sijalla 4 ja lähihoitajat sijalla 7. 

– Sairaanhoitajista on ollut pulaa jo pitkään. Lähihoitajat ilmaantuivat työvoimapulalistalle maaliskuussa 2019. Työvoimapulaan vaikuttaa muun muuassa eläkkeelle jäänti, joka aiheuttaa rekrytointitarvetta erityisesti kunta-alalla.  

Korona on vaikuttanut työvoiman tarpeeseen sosiaali- ja terveysalalla monin eri tavoin. Epidemia on esimerkiksi synnyttänyt uudenlaisia tehtävänkuvia, ja ammattilaisia tarvitaan myös näytteenottoon. Työntekijöitä tarvitaan myös sijaisuuksiin, koska vakituiset joutuvat jäämään töistä pois omien tai pienten lastensa lievien hengitystie- tai vatsaoireiden vuoksi. Koronatestivastauksissa on saattanut kestää useita päiviä. 

– Koronatartuntojen jäljitykseen ja altistuneiden kartoittamiseen on tarvittu paljon lisäkoulutettuja ammattihenkilöitä. Myös koronapuhelinneuvontaan on rekrytoitu lisähenkilöstöä. 

FLINKMAN MUISTUTTAA, että henkilöstöä tarvitaan myös vanhusten hoidossa. 

– Vuoden 2019 vanhuspalvelukriisi aiheutti tarpeen lisätä henkilöstöä tehostettuun palveluasumiseen. Myös kotihoitoon tarvitaan henkilöstöä.   

Ammattibarometri perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen näkemykseen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Tämänkertainen arviointi on tehty elo–syyskuussa 2020.

Seuraava arvio työllistymisen näkymistä eri ammateissa tehdään keväällä 2021.

Mainos
Mainos

Uutisia