Alinta vanhuuseläkeikää korotetaan nykyisestä 63 vuodesta asteittain kolme kuukautta kerrallaan 65 ikävuoteen saakka. Ensimmäisenä nousee vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä, joka on 63 v 3 kk. Vuosina 1962–64 syntyneillä alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Sen jälkeen alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen.
Kullekin ikäluokalle määritellään tavoite-eläkeikä. Tavoite-eläkeiässä eläkettä saa täysimääräisenä eli sen suuruisena kuin sitä olisi saanut ilman elinaikakertoimen leikkaavaa vaikutusta.
Eläkettä karttuu vuoden 2017 alusta 1,5 prosenttia vuosiansioista. Tosin tilapäisesti 53–62 -vuotiaille karttuma on 1,7 prosenttia vuosina 2017–25. Eläke alkaa karttua palkansaajilla jo 17-vuotiaasta; yrittäjillä 18-vuotiaasta lähtien. Vuoden 2017 alusta palkansaajille karttuu eläkettä hiukan entistä paremmin, koska kartuttavasta ansiosta ei enää vähennetä työeläkemaksua.
Lykkäyskorotus kannustaa jatkamaan työssä vielä oman alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Jos työntekijä ei nosta eläkettä heti alimmassa vanhuuseläkeiässä, eläkekarttumaan lasketaan 0,4 prosentin lykkäyskorotus jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkamista siirretään. Vuodella siirtäminen korottaa eläkettä 4,8 prosenttia.