Genomitiedosta tulee arjen työkalu

Genomitiedosta tulee osa terveydenhuollon ammattilaisten jokapäiväistä työtä. Genomitieto on jo mullistanut esimerkiksi joidenkin syöpäsairauksien ja perinnöllisten sairauksien diagnosointia ja hoitoa. Tällä hetkellä  genomitietoa hyödynnetään laaja-alaisesti syöpäsairauksissa, sillä kasvaimen genomitiedosta on apua myös hoidon valintaan.

Tulevaisuudessa genomitietoa hyödynnetään perusterveydenhuollossa, sillä genomitieto voi auttaa myös sairauksien ehkäisemisessä tai yksilöllisen verenpainelääkkeen valinnassa. Yhdistämällä ihmisten genomitietoa ja terveystietoa saadaan uutta tietoa sairauksien taustoista, mikä mahdollistaa innovatiivisten hoitojen kehittämisen. 

– Jos genomitiedon avulla tunnistettaisiin paremmin diabetesriskissä olevia potilaita,  tämä jo 2–5 prosentin sairastumisen ehkäiseminen toisi noin 50 miljoonan euron säästöt, toteaa perinnöllisyyslääketieteen professori Kristiina Aittomäki Husista.

Suunnitteilla oleva Genomikeskus toimii genomitiedon asiantuntijana. Keskus tulkitsee genomitietokannassa olevaa genomitietoa ja antaa sen hyödyntämiseen ohjeistuksia. Genomikeskuksen työ perustuu genomilakiin, jota valmistellaan parhaillaan. Tavoitteena on, että eduskunta saisi lain käsiteltäväkseen syksyllä 2018. Genomikeskus aloittaisi toimintansa vuonna 2019.

Genomikeskus ei itse tee geenitestejä, vaan tiedot saadaan pääosin terveydenhuollossa tehdyistä tutkimuksista. Keskittämällä asukkaiden genomitiedot yhteen tietokantaan voidaan varmistaa tietojen hyödyntäminen vastuullisesti ja turvallisesti. 

– Uusia geenitutkimuksia tulee koko ajan lisää, eivätkä terveydenhuollon ammattilaiset voi olla niistä kaikista perillä.