Heikkokuntoiset toipuvat huonoiten lonkan leikkauksesta

Korkea ikä ja muut sairaudet ennustavat lonkkamurtumapotilaiden kuolleisuutta.

Kuvateksti
Lonkkaleikkauksen jälkeen apuvälineet ovat tarpeen liikkuessa. Kuva Annika Rauhala

 

Lonkkamurtuman saaneet vanhukset eivät välttämättä toivu koskaan entiselleen. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurinta kuolleisuus on potilailla, jotka ovat jo valmiiksi heikossa kunnossa.

Tutkimukseen osallistui 860 keskimäärin 84-vuotiaana lonkkamurtuman saanutta. Valtaosa potilaista oli naisia. Murtumaa seuraavan vuoden aikana lähes kolmannes potilaista menehtyi.

Analyysin perusteella riski menehtyä ensimmäisen seurantavuoden aikana suureni tasaisesti, mitä enemmän riskitekijöitä potilaalla oli. Riski oli suurentunut yli 90-vuotiailla, sydämen vajaatoimintaa sairastavilla ja miehillä verrattuna naisiin. Myös vaikeudet ruoanlaitossa ja autolla ajamisessa ennakoivat suurempaa kuolleisuutta.

Tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia potilaista, joilla oli vähintään kolme mainituista riskitekijöistä, menehtyi ensimmäisen seurantavuoden aikana. Potilaista, joilla ei ollut yhtäkään näistä riskitekijöistä, menehtyi vain 10 prosenttia.

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 7 000 lonkkamurtumaa. Suurin osa johtuu kaatumisesta. Kaatumisten ehkäisy liikunnalla ja luiden haurastumisen vähentäminen D-vitamiinin ja kalsiumlisien avulla ovat keskeisimmät keinot ehkäistä lonkkamurtumia.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

 

Uutispalvelu Duodecim