Hoitajan korona voi olla ammattitauti – parikymmentä tapausta jo todettu

Ensimmäiset terveydenhoitohenkilöstön koronasairaudet on katsottu ammattitaudeiksi.

Kuvateksti
Autoilijat jonottavat Peijaksen sairaalan pihalla koronatestaukseen. Kuva: Riikka Huttunen

Tapaturma-asiain korvauslautakunta on käsitellyt 38 korona-altistuksesta tehtyä lausuntopyyntöä. Näistä 26 tapauksessa katsottiin kyseessä olevan ammattitauti.

Lähes kaikki tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä, suurin osa heistä on sairaanhoitajia tai lähihoitajia.

Kolmessa tapauksessa ei ollut riittävää näyttöä työperäisestä altistumisesta, ja yhdeksässä tapauksessa työntekijällä ei ollut todettu koronaa. Vakuutuslaitoksissa on edelleen käsiteltävänä useita kymmeniä koronaan liittyviä vahinkoilmoituksia.

 Kun suojaimista oli pulaa, Tehyyn tuli yhteydenottoja hoitajilta, jotka pelkäsivät sairastuvansa ja he kysyivät, miten sitten toimitaan, kertoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.

Koronaa ei mainita ammattitautiluettelossa, mutta se korvataan biologisen tekijän aiheuttamana ammattitautina. Ehtona on, että altistuminen on todennäköisesti ja pääasiallisesti tullut työssä, työntekopaikan alueella, työhön liittyvässä koulutuksessa tai työtehtävästä johtuvan matkustamisen yhteydessä.

Työmatkalla esimerkiksi junassa tai bussissa saatu tartunta ei ole ammattitauti. Korvauksenhakijan lähipiirissä ollut virustartunta voi estää sairauden korvaamisen ammattitautina. Pelkkä altistuminen virukselle ei ole ammattitauti, vaan edellytys on diagnosoitu Covid-19 sairaus.

Asia lähtee vireille työnantajan tekemästä ammattitauti-ilmoituksesta. Mukaan on liitettävä työntekijää koskevat lääketieteelliset selvitykset. Päätöksen ammattitaudista tekee työnantajan vakuutusyhtiö.

Tietyissä asioissa, kuten koronan kohdalla, vakuutusyhtiöiden on pyydettävä lausuntoa Tapaturma-asiain korvauslautakunnalta. Lausunnolla pyritään siihen, että käytäntö olisi tapausten kesken yhteneväinen. Lausunto on suositus, mutta vakuutusyhtiöt noudattavat sitä pääsääntöisesti.

Korvauksia voi saada esimerkiksi sairaanhoidon kustannuksista, matkakuluista, tulonmenetyksestä tai pysyvästä haitasta.