Hoitajien mukaan laatuongelmat johtuvat resurssipulasta

Hoitotyönjohtajien tulisi ratkaista hoidon ja hoivan laatuongelmia aktivoimalla alaisiaan. Mikäli alaiset kyseenalaistavat aktivoinnin mielekkyyden, näyttäytyy johtajien työ mahdottomana, ilmenee väitöstutkimuksesta.

Kuvateksti
Hoitajat voivat kokea itseensä kohdistuvat odotukset kohtuuttomina. Kuva: Mikko Nikkinen

Ristiriidat julkisen sektorin hoitotyönjohtajien ja hoito- ja hoivatyöntekijöiden välillä tulevat vain lisääntymään, mikäli vanhushoivan taloudellisia resursseja ei lisätä. Näin arvioi väitöstukija Antero Olakivi.

– Samalla lähijohtajien eettinen paine kasvaa, kun he pyrkivät ratkaisemaan hoivan laatuongelmia lisäämällä alaistensa aktiivisuutta, omatoimisuutta ja motivaatiota.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti kahta ratkaisuehdotusta, joita yhteiskuntapolitiikassa on esitetty vastauksena julkisen vanhushoivan laatuongelmiin. Yhden vision mukaan laatuongelmia voidaan ratkaista uusilla, paljolti yksityiseltä sektorilta omaksutuilla johtamisopeilla, jotka tähtäävät hoito- ja hoivatyöntekijöiden ammatillisen aktiivisuuden, itsenäisyyden, sitoutumisen ja motivaation parantamiseen.

Toiseksi tutkittiin visiota, jonka mukaan laatuongelmia voidaan ratkaista rekrytoimalla hoito- ja hoivatyöhön valmiiksi sitoutuneita siirtolaistaustaisia hoitajia.

Väitöstutkimus tuo esiin, kuinka ratkaisuehdotukset aiheuttavat uudenlaisia ristiriitoja, kun niitä jalkautetaan alan työpaikkojen sisäiseen keskusteluun. Hoitajat eivät välttämättä hyväksy tulkintaa, jonka mukaan hoidon ja hoivan laatua voidaan parantaa kehittämällä heidän aktiivisuuttaan ja omatoimisuuttaan.

– Hoitajille laatuongelmat voivat näyttäytyä ongelmina, jotka johtuvat ensisijaisesti resurssipulasta. Näiden ongelmien ratkaisemisessa hoitajien aktivointi ei tietenkään auta, Olakivi sanoo.

Tutkimuksen mukaan hoitajat voivat toimia aktiivisesti, jopa yrittäjämäisesti, mutta tällaisen toimijuuden vaatiminen heiltä voi näyttäytyä hoitajille epäoikeudenmukaisena ja epäreiluna.

Visio toimii myös toisten päin eli se voi näyttäytyä houkuttelevana henkilöstölle. Se saattaa antaa toivoa ja mielekkyyttä lähijohtajien työhön.

- Heidän on mahdollista kehittyä omassa työssään, kehittää alaisiaan ja täten ratkaista hoivan ongelmia myös ilman lisäresursseja.

Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sitä, miltä alan laatuongelmiin esitettyjen ratkaisuehdotusten uskottavuus näyttää suomalaissyntyisten hoitotyön lähijohtajien ja siirtolaistaustaisten hoitajien näkökulmasta. Tutkimus perustuu haastatteluihin.

Antero Olakivi väitöskirja The relational construction of occupational agency - Performing professional and enterprising selves in diversifying care work tarkastetaan Helsingin yliopistossa 23. helmikuuta.