Hyvinvointialueet etsivät säästökohteita – Pirkanmaan tavoitteena 500 henkilötyövuoden säästöt

"Valtion on turvattava hyvinvointialueiden rahoitus", vaatii Tehyn edunvalvontapäällikkö Riikka Rapinoja.

Kuvateksti
Tehyllä on Pirkanmaalla kahdeksan pääluottamusmiestä. He edustavat tehyläisiä yhteistoimintaneuvotteluissa. 
Kuva: Aki Rask

Hyvinvointialueet käynnistävät mittavia säästöohjelmia. 

Säästöistä ovat ilmoittaneet ainakin Pirkanmaan, Lapin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki. 

Tehyn edunvalvontapäällikkö Riikka Rapinoja toistaa Tehyn vaatimuksen: valtion on turvattava hyvinvointialueille riittävä rahoitus.

Säästötoimet eivät ole Tehyssä yllätys, sillä jokaisen hyvinvointialueen budjetti on alijäämäinen. 

"Hyvinvointialueet kärsivät vakavasta henkilöstöpulasta ja ryhtyvät samaan aikaan vahvoihin säästötoimiin, jotka kohdistuvat henkilöstöön. Yhtälö on rikki."

Rapinoja pitää valtion toimintaa lyhytnäköisenä.

"Työntekijät työskentelevät äärirajoilla jo nyt, ja säästöt lisäävät kuormitusta."

Pirkanmaan hyvinvointialue yhdistää säästöohjelmaan palveluverkon uudistamisen ja henkilöstövähennykset, joista käydään yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut koskevat koko henkilökuntaa eli 20 000 työntekijää.

Neuvotteluissa tavoitellaan jo ensi vuodeksi 42 miljoonan euron säästöjä ja enintään 500 henkilötyövuoden vähennystä. 

Pirkanmaan tämän vuoden talous on hyvinvointialueen tiedotteen mukaan 95 miljoonaa euroa miinuksella. 

Tehyn pääluottamusmies Atte Tahvola ei usko, että Pirkanmaan hyvinvointialue pystyy vähentämään 500 työntekijää ainakaan kerralla.

"Sote-henkilöstö on jo valmiiksi niin kuormitettua, että kuormitusta ei ole varaa lisätä yhtään. Potilaat ja asiakkaat eivät vähene henkilökuntaa vähentämällä."

Palveluverkon uudistamisessa on kyse siitä, mitä palveluja on missäkin ja mitkä toimipisteet menevät kiinni.

Palveluverkon uudistamisessa on Tahvolan mukaan käytännössä vähän neuvoteltavaa, koska työnantaja on jo etukäteen päättänyt tavoitteet ja keinot.

"Toimipisteiden karsiminen tekee kipeää yksittäisille työntekijöille ja työyhteisöille."

Neuvotteluissa käsitellään myös päällekkäisiä toimintoja, perataan hallintoa ja käydään läpi toimintoja, jotka eivät ole lakisääteisiä. Myös erilaiset hankkeet ja kehittäminen käydään läpi.

"Tilanne on aidosti auki, joten neuvotteluvaraa on."

Tahvola toivoo, että työnantaja kysyy työntekijöiden toiveita mahdollisesta uudesta sijoituspaikasta. Työnantajalla on kuitenkin oikeus tarjota jotain muuta paikkaa. 

"Jos tarjottua paikkaa ei ota vastaan, työnantajalle syntyy irtisanomisperuste."

Myös määräaikaisten työntekijöiden tulevaisuus on Tahvolan mukaan epävarma. Hän miettii myös perheitä, joissa molemmat puolisot ovat hyvinvointialueen palveluksessa. 

"Henkilöstö joutuu elämään epävarmuudessa parisen kuukautta ennen kuin neuvotteluiden lopputulos on selvä."

Säästöjä suunnitellaan myös muilla hyvinvointialueilla. 

Lapin hyvinvointialue käynnistää säästöohjelman, jolla hyvinvointialue pienentää kustannuksiaan pysyvästi 45 miljoonalla eurolla per vuosi.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue tavoittelee Ylen mukaan 36 miljoonan euron säästöjä. Vuosien 2025 ja 2026 budjetit sidotaan 127 miljoonan säästötavoitteiseen. 

Myös Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi käynnistää muutosohjelman. Sillä haetaan vuoden 2026 loppuun mennessä noin 100 miljoonan euron säästöjä.