Naisneuvolamallilla voitaisiin tukea kustannustehokkaasti äitiyshuollon sisällöllistä yhdenmukaisuutta ja kohdentaa erityisosaamista asiakaslähtöisesti, pääosin lähipalveluina ja keskeisiin yhteistyötahoihin integroituna. Tällöin asiakasseteli äitiysneuvolapalveluissa kävisi todennäköisesti tarpeettomaksi.
Nykyään äitiysneuvolatyö on järjestetty hajanaisesti, ja palvelujen järjestämistapa vaihtelee Suomen eri kunnissa runsaasti. Äitiysneuvolan työntekijä työskentelee yleensä äitiysneuvolan lisäksi jollain muulla neuvolan sektorilla. Äitiysneuvoloiden henkilöstö on pääasiassa terveydenhoitajia äitiyshuoltoon koulutetun kätilön sijasta.
– Nyt äitiyshuollon koulutetut ammattilaiset on suljettu pois omimmaltaan työsaralta. Tämä poissulku on yksi syy siihen, että kätilöyrityksiä perustetaan. Asiakkaat haluavat kätilön palveluita.
Kätilöliitto katsoo, että sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet on pidettävä uudistuksen keskiössä. Tarkoituksena on ollut kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.
– Sallimalla valinnanvapaus nais- ja seksuaali- ja lisääntymisterveysneuvoloissa edistäisi alkuperäisten tavoitteiden saavuttamista, korostaa Lehto.
Kätilöliitto on osin eri linjoilla kuin lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila, joka on esittänyt, että neuvolapalvelut tulisi rajata maakunnan toiminnaksi. Kätilöliitto vastustaa rajausta äitiyshuollon osalta.
Suomen Kätilöliitto on Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö.
