Kivulla voi olla monta syytä – fysioterapia kaipaa syvällisempää osaamista

Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat yksi suurimmista tämän hetken terveysongelmista, joiden hoitamisessa avainasemassa ovat fysioterapeutit.

Tuoreessa Jyväskylän yliopiston, Oulun yliopiston ja Curtinin (Australia) yliopiston kirjallisuuskatsauksessa tuli ilmi, että fysioterapeutit kohtaavat haasteita psykososiaalisen tiedon soveltamisesta käytäntöön.

– Fysioterapeuttien täydennyskoulutuksessa tulisi paremmin huomioida osallistujien yksilölliset taustat ja käytännön työympäristössä vastaan tulevat haasteet sekä varmistaa riittävä tuki ja palautteen saaminen, jotta muutos käytännön tasolla on mahdollista, kertoo väitöskirjatutkija Riikka Holopainen tiedotteessa.

Tehyn kuntoutusalan asiantuntija Outi Töytäri on Holopaisen kanssa samaa mieltä.

– Suomessa fysioterapeuttien peruskoulutuksessa ihmisen kokonaisvaltaisuuteen kiinnitetään huomiota, mutta ei todennäköisesti riittävästi, Töytäri jatkaa.

Fysioterapeutin osaaminen painottuu fyysisten tekijöiden tarkasteluun. Kivulle ei kuitenkaan usein löydy yhtä ainoaa syytä.

Esimerkiksi alaselkäkipuisen asiakkaan fysioterapiassa olisi hyvä huomioida kehon kunnon lisäksi muun muassa työn kuormittavuus, nukkuminen ja läheisten tuki.

– Näkökulman laajentamisen pitäisi näkyä lisä- ja täydennyskoulutuksessa entistä paremmin – myös fysioterapeuttien suoravastaanottokoulutuksissa.

Töytäri kannustaa myös työnantajia huomioimaan fysioterapian ja muun kuntoutuksen osuuden sekä täydennyskoulutustarpeet, kun he tekevät hankesuunnitelmia sote-uudistukseen liittyvän Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020­–2022 -hankkeen määrärahoista.