Kotihoidon työntekijät kovilla

Kotihoidossa puolet työntekijöistä kokee, ettei ehdi tekemään työtä kunnolla tai että joutuu ottamaan vastaan tehtäviä ilman riittäviä resursseja. Kotihoidon henkilöstö kokee hoidon laadun olevan heikompaa ja työn kuormittavampaa kuin henkilöstö palveluasumisessa ja laitoshoidossa.

Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta, jossa on selvitetty, miten laitoshoidon vähentäminen ja kotihoitopainotteinen palvelurakenne vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja hoidon laatuun.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että henkilöstön kuormitus ja johtaminen vaikuttavat laitoshoidon laatuun.

– Kun kotihoidon työntekijä sulkee asiakkaan oven lähtiessään, hän saattaa olla huolissaan asiakkaan selviytymisestä, arvioi erikoistutkija Tuulikki Vehko.

Kotihoidossa ja vanhainkodeissa henkilöstö koki työnsä kiireisemmäksi kuin palveluasumisessa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kaikilla on yhteinen huoli siitä, että työtä ei ehdi tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Kiireen lisäksi kotihoidossa koettiin tietotekniikan ja yksintyöskentelyn kuormittavan muita enemmän.

Aiemmissa tutkimuksissa pitkäaikainen laitoshoito on koettu kuormittavimmaksi työksi vanhuspalveluissa. Nyt näyttää siltä, että suurimmat ongelmat ovat kotihoidossa, vaikka erot palvelumuotojen välillä ovatkin pieniä.

– Kotihoidon asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, eikä henkilöstömäärä ole lisääntynyt asiakasmäärän tahdissa. Se näkyy myös henkilöstön kuormituksessa, toteaa tutkimuspäällikkö Timo Sinervo.

Sinervo arvioi, että kiireen kokemuksesta on vain osittain kyse henkilöstömäärästä, sillä kotihoidon työtapojen kehittämisellä ja työn organisoinnilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa.

Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä vuodenvaihteessa 2015–2016. Kaikilla vanhuspalveluiden yksiköillä oli mahdollisuus osallistua. Kyselyyn vastasi 2103 työntekijää 273 eri työyksiköstä.