Rahakas kunta voi pistää euroja palveluiden laatuun. Kuva iStock.

Kunnan sote-menot monen tekijän summa

Sosiaali- ja terveysmenoissa yli kaksikertaisia eroja kuntien välillä.

Kunnat käyttivät vuonna 2015 keskimäärin 3 026 euroa asukasta kohti sote-palveluiden järjestämiseen. Erot kuntien välillä olivat suurimmillaan jopa 2,5-kertaisia. Matalimmillaan kunnat käyttivät sote-palveluiden järjestämiseen noin 2 200 euroa ja korkeimmillaan lähes 5 500 euroa asukasta kohti.

Tiedot selviävät THL:n tuoreesta tilastosta.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Erojen vaihteluväli ei kavennu merkittävästi, vaikka menot suhteutetaan kuntalaisten palvelutarpeisiin. Neljäsosassa Suomen kunnista palvelutarpeella suhteutetut sote-menot olivat yli viisi prosenttia maan keskiarvoa matalammat. Vastaavasti joka kolmannessa kunnassa menot olivat yli viisi prosenttia maan keskiarvoa korkeammat. 

Kun asukkaiden erilaiset palvelutarpeet otetaan huomioon, eniten rahaa sote-palveluiden järjestämiseen käytettiin Lapissa ja Pohjanmaalla. Vähiten rahaa kului Päijät-Hämeessä, jossa asukkaiden palvelutarpeella suhteutetut sote-menot olivat 11 prosenttia matalammat kuin koko maassa keskimäärin.

Alueellisesti eniten palvelutarvetta oli Kainuussa, Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Tarve oli 13–17 prosenttia enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Uudenmaan maakunnassa palvelutarpeita oli vähiten - 12 prosenttia vähemmän kuin maassa keskimäärin. 

Kun palvelutarvetta ei oteta huomioon, eniten rahaa sote-palveluiden järjestämiseen asukaskohtaisesti käytettiin Kainuun ja Lapin maakunnissa. Niissä menot olivat 20 prosenttia suuremmat kuin maassa keskimäärin. Vastaavasti Uudenmaan alueella asukaskohtaiset sote-menot olivat yhdeksän prosenttia ja Päijät-Hämeessä kuusi prosenttia matalammat. 

Vaikka kuntien ja alueiden palvelutarpeella suhteutetuissa sote-menoissa on eroja, tilastosta ei voida kuitenkaan nähdä syitä näille eroille.

– Kuntien sote-menoihin vaikuttavat palvelutarpeen lisäksi myös monet muut tekijät, kuten yksityisten ja julkisten palveluiden saatavuus sekä palveluiden järjestämisen tehokkuus ja kustannusvaikuttavuus, toteaa THL:n erikoistutkija Suvi Mäklin

Asukkaiden palvelutarpeeseen suhteutetut sote-menot voivat olla korkeat monesta eri syystä. Kunnalla voi esimerkiksi olla varaa tai halua tuottaa muita kuntia kalliimpia tai korkean tason palveluita. Keskimääräistä pienempien menojen taustalla voi olla hoitoketjujen toimivuus tai se, etteivät kunnan sote-huoltoon ohjaamat varat riitä tarpeenmukaisiin palveluihin.

Mainos
Mainos

Uutisia