Kysely jatko-opinnoista: Tehyläisiä kaihersi, ettei ylempää amk-tutkintoa tunneta vieläkään kunnolla työelämässä

Tehyn kysely kertoo, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai maisteriksi opiskelu edisti monen uraa. Noin viidennes ei edennyt urallaan uudesta tutkinnosta ja hakuyrityksistään huolimatta.

Kuvateksti
Toive uralla etenemisestä oli yli puolelle vastaajista tärkein jatko-opintojen syy.
Kuva: iStock

Ylemmällä korkeakoulututkinnolla on vaikutusta tehyläisten urakehitykseen. Noin kaksi kolmasosaa Tehyn kyselyyn vastanneista kertoi, että työnkuvassa tapahtui opintojen jälkeen muutoksia ja noin puolet vastaajista oli vaihtanut työpaikkaa.

Kaikki eivät olleet tyytyväisiä. Noin viidennes kertoi jatkavansa rivihoitajana työnhakuyrityksistä huolimatta. Ylempi amk-tutkinto täyttää tänä vuonna 20 vuotta, mutta useampi vastaaja harmitteli, että sitä ei vieläkään arvosteta tai tunneta työelämässä.

Valtioneuvoston asetuksessa ylempi amk-tutkinto ja maisterin tutkinto ovat osaamistasoltaan samanveroisia. Kritiikkiä kyselyssä annettiin siitä, että asetuksesta huolimatta työnantajat arvostavat rekrytoidessa usein enemmän maisterin tutkintoa.

"Euroopassa ylemmän amk-tutkinnon suorittanutta kutsutaan yleisesti maisteriksi. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto on esittänyt samaa myös Suomeen", kertoo Tehyn tutkimuspäällikkö Juha Kurtti.

Tehyn kyselyyn vastasi viime joulukuussa lähes 900 jäsentä. Vastaajista 78 prosenttia oli suorittanut ylemmän amk-tutkinnon, 30 prosenttia maisterin tutkinnon ja 2 prosenttia oli jatkanut vielä tohtoriksi.

Toive uralla etenemisestä oli yli puolelle vastaajista tärkein jatko-opintojen syy. Moni nosti esille myös halun kehittää omaa osaamistaan. Vastaajilla oli tavoitteena joko esihenkilön tehtävät tai asiantuntija- tai kehittämistehtävät. Reilu kymmenes haaveili opetustehtävistä.

Lähes kaikki vastaajat opiskelivat työn ohessa. Kaksi kolmasosaa työskenteli täydellä työajalla. Opintojen etenemisen haastoi työnantajien nuiva suhtautuminen: 60 prosenttia ilmoitti, että työnantaja ei antanut ajallista tukea opintojen suorittamiseen.

Suosituin koulutusohjelma ammattikorkeassa oli sote-palvelujen johtaminen ja kehittäminen, jota oli opiskellut puolet vastanneista. Terveyden edistämisen ohjelmassa oli opiskellut vajaa neljännes (23 %). Maisteriksi opiskelleista noin 90 prosenttia oli terveystieteiden tai terveydenhuollon maisteri.

Ylemmän amk-tutkinnon aloituspaikkojen voimakas lisäys näkyy hyvin tehyläisten tutkinnoissa.

"Nähtäväksi jää, miten tiedekorkeakoulun maisterin tutkintojen määrä muuttuu, kun Helsingin yliopisto käynnistää uutena koulutuksenaan 2023 alkaen terveystieteiden maisterin koulutuksen," Juha Kurtti pohtii.

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
23.4.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
23.4.2021