Kyselytutkimus: Nuorista sote-alan työntekijöistä vain joka kolmas kokee palautuvansa työpäivän jälkeen

Sote-alalle kuuluu myös hyvää. Myönteisestä kehityksestä kertoo, että aiempaa useampi suosittelisi työnantajaansa ystävilleen. Vuonna 2020 näin vastasi 68 prosenttia, mikä on korkein osuus vuoden 2018 jälkeen. 70 prosenttia kokee työnsä merkittäväksi ja mielekkääksi.

Tämä selviää Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksesta, joka käsittelee työssä jaksamista sote-alalla.

Kunnissa ja työnsä aloittaneilla hyvinvointialueilla riittää kuitenkin tehtävää, jotta työhyvinvointi paranee, sillä kyselyssä lähes 40 prosenttia työntekijöistä vastasi, ettei heillä ole vaikutusmahdollisuuksia muutoksiin työssä.

Tehyn työelämäasiantuntija Heli Kanniston mukaan työpaikoilla olisi tärkeää miettiä, miten voidaan vaikuttaa nykyisiin työjärjestelyihin ja työhyvinvointiin. Tällöin tarkasteluun tulee muun muassa se, onko työntekijöillä mahdollisuutta vaikuttaa omiin työaikoihin, miten on huomioitu työ ja muu elämä.

"Tulevatko työntekijät kuulluiksi ja miten? Onko työpaikoilla varattu aikaa yhteiselle keskustelulle, jossa mahdollisia muutoksia voidaan miettiä, toteuttaa ja lisätä työhyvinvointia."

Kyselyn mukaan noin joka kolmas alan työntekijä kokee työkykynsä alentuneeksi. Huolestuttavaa kehityksessä on se, että yhä useampi kokee jo alle 30-vuotiaana näin.

Alle 30-vuotiasta vain 30 prosenttia kokee palautuvansa hyvin työpäivän rasituksista. Muista ikäryhmistä näin ilmoittaa noin 40 prosenttia.

”Alan pito- ja vetovoiman parantamiseksi täytyy työhyvinvoinnin kehittämiseen panostaa aiempaa määrätietoisemmin. Työhyvinvointi on tärkeää sisällyttää näkökulmaksi, kun pureudutaan käytännön työjärjestelyihin tai hoitotyön johtamiseen ja sen kehittämiseen”, toteaa tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.

Alle 30-vuotiaiden jaksamisongelmat korostuvat myös Kunta10-tutkimuksessa, joka käsittelee koko kunta-alaa.

”Huolta herättävät nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilu sekä työkykynsä alentuneeksi arvioivien osuuden kasvu ja vastaavasti työpäivästään hyvin palautuvien osuuden lasku”, sanoo Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti.

Vuonna 2022 masennus- tai ahdistuneisuusoireita oli 15 prosentilla alle 30-vuotiaista Kunta10-vastaajista, kun vastaava luku muissa ikäryhmissä oli 8–11 prosenttia. Vuonna 2022 alle 30-vuotiaista vastaajista 29 prosenttia arvioi työkykynsä heikentyneeksi, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 24 prosenttia.

Kyselyn perusteella työstressi kohdistuu etenkin sote-ammatteihin. Työstressiä – tilannetta, jossa on paljon työpaineita mutta vähän hallittavuutta – työssä kokivat Kunta10-tutkimuksen mukaan edelleen eniten lähihoitajat (41 prosenttia), terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat (34 prosenttia) sekä lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat (33 prosenttia).

Etenkin sotealalla väkivalta ja sen uhka ovat läsnä. Kyselytutkimuksessa väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta oli naisista kokenut lähes joka toinen ja miehistä joka kolmas.

"Tämä vaikuttaa työhyvinvointiin. Onko työpaikalla järjestelmällisesti tehty toimenpiteitä väkivallan uhan hallintaan ja väkivallan riskin pienentämiseen, pohtii Tehyn Heli Kannisto.

Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksen mukaan tilanne on vielä synkempi. Yli puolet sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista ilmoittaa, että työmäärän lisääntyminen aiheuttaa epävarmuutta.