Ohjaaja – anna opiskelijan tehdä itse

Kannustus, palaute ja runsas kädentaitojen harjoittelu edistävät opiskelijan oppimista.

Kuvateksti
Onnistuneet ohjaustilanteet liittyvät nimenomaan opiskelijan kädentaitojen karttumiseen. Kuva Annika Rauhala.

Harjoittelu edellyttää sairaanhoitajaopiskelijalta nykyään enemmän oma-aloitteisuutta kuin aiemmin. Vaatimus kohdistuu jo opiskelijoihin, koska sairaanhoitajan työ edellyttää entistä enemmän itsenäistä päätöksentekoa ja oma-aloitteisuutta.

Tieto käy ilmi yliopettaja, kasvatustieteen lisensiaatti Arja-Irene Tiaisen väitöstutkimuksesta. Hän arvioi harjoittelua ohjaavien sairaanhoitajien ohjausorientaation muutosta 1999−2010.

Tutkimuksessa oli mukana kolme keskussairaalaa, joiden välillä on eroja siinä, miten sairaanhoitajat kokevat opiskelijaohjauksen resurssit. Yhdessä kolmesta keskussairaalasta koettiin olevan pienemmät resurssit kuin kahdessa muussa keskussairaalassa.

Ohjaajat hyödyntävät aikaisempaa paremmin opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä tukevia menetelmiä. Ohjaajat edistävät parhaiten opiskelijan oppimista antamalla opiskelijan tehdä mahdollisimman paljon itse.

Onnistuneet ohjaustilanteet liittyvät nimenomaan kädentaitojen karttumiseen.

Opiskelijoissa on myös niitä, jotka eivät ole motivoituneita harjoitteluun. Opiskelijan negatiiviseksi koettu persoona nousi ohjaajien mielestä tärkeimmäksi ohjausta vaikeuttavaksi tekijäksi. Negatiivisen persoonallisuuden vaikeaksi kokeminen on yli kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Syynä saattaa se, että opiskelijoita on enemmän.

Palaute ja kannustus edistävät oppimista. Kannustamisen merkitys oppimisen edistämisessä ei ole aiemmin noussut näin selkeästi esille.

”Sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelun ohjaajien ohjausorientaatio ja sen muutokset 1999−2010”  tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 10. helmikuuta. 

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
6.4.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
6.4.2021