Pannu lämpiää eläkekahveille yhä useammin – ”Tilanne ei ole kestävä, jos lähtijöitä alkaa olla paljon enemmän kuin tulijoita”

Pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen ei riitä, ellei alan pitovoimasta huolehdita, sanoo Tehyn Mervi Flinkman. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kuntien työntekijöistä jää eläkkeelle kolmannes.

Kuvateksti
Lähihoitajia ja sairaanhoitajia jää seuraavan kymmenen vuoden aikana runsain joukoin eläkkeelle. Esimerkiksi ensihoitajat ovat nuori ammattiryhmä, ja heitä eläköityy vähän. Kuva: iStock

Kärkipäässä lähtijöiden joukossa ovat lähihoitajat, opettajat ja sairaanhoitajat. Kymmenen vuoden aikana eläkkeelle jää 19 000 lähihoitajaa, 14 000 opettajaa ja 13 000 sairaanhoitajaa. Kevan ennusteen mukaan kaikkiaan kolmannes kuntien työntekijöistä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana.

”Kokeneiden ja osaavien konkareiden tilalle täytyy löytää ammattihenkilöt. Samalla se vaatii todella ison perehdyttämisurakan. Esimerkiksi työ teho-osastoilla ja päivystyksissä vaatii systemaattista perehdytystä, johon pitää panostaa ja varata resursseja. Se ei tule olemaan työvoimapulan aikana helppoa”, toteaa työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman Tehystä.
Vanhuuseläkkeelle jäädään suhteellisesti eniten työuran loppupuolelle sijoittuvista tehtävistä. Eläkekahveja keitetään erityisesti lastenhoidon johtajille, ylilääkäreille ja osastonhoitajille.

”Koulutuspaikkojen lisääminen ei riitä, jos ei samalla huolehdita pitovoimasta. On turhauttavaa kouluttaa uusia ammattihenkilöitä, kun samaan aikaan osaavaa työvoimaa lähtee alalta. Tilanne ei ole kestävä, jos lähtijöitä alkaa olla paljon enemmän kuin tulijoita”, sanoo Flinkman.

Tehyn näkemyksen mukaan pitovoimassa on kyse palkasta ja hyvistä työolosuhteista. Ammattihenkilöillä täytyy olla mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja eettisesti kestävällä tavalla. Lisäksi on mahdollistettava hyvä johtaminen ja esimiestyö joka yksikössä. Urakehitysmahdollisuuksia kliinisessä työssä on lisättävä.

Myös Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväisen mielestä tilanne hoiva-alalla on huolestuttava. Hän pitää välttämättömänä koulutuspaikkojen uudelleenarviointia, työperäistä maahanmuuttoa, työkyvyttömyyden parempaa ennaltaehkäisyä sekä eläkkeellä olevien kannustamista vielä osin työelämään.

Kevan lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö katsastaa tuoreessa teemaraportissaan sote-alan työvoimakysymyksiä.

Raportin mukaan työvoiman saatavuus näyttää tulevaisuudessa haasteelliselta, sillä työvoimapula on jo nyt suuri. Ensiarvoista raportin mukaan on parantaa alan vetovoimaa ja työn tekemisen olosuhteita.

Koronapandemian vaikutukset sote-alan työvoiman kysynnässä olivat viime vuonna valtavan nopeita ja merkittäviä. Työmäärä koronan hoidossa on ollut suuri, mutta samanaikaisesti esimerkiksi suun terveydenhuollossa on ollut lomautuksia. Kuormitus jatkuu vielä pitkään. Kuormitukseen ja henkilökunnan sekä yrittäjien jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota, raportissa todetaan.

Lue lisää:

It-hommiin, rakennusalalle, nuorten kouluttajaksi... Tyytymättömät hoitajat vaihtavat alaa