Pitkäaikaissairaat pitää määritellä selkeästi omaksi ryhmäkseen

Jos asiakkaiden palvelutarpeita ei tunnisteta ajoissa, seurauksena voi olla kalliimpien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttö ja siten kustannusten kasvu.

Kuvateksti
Terveyskeskusten tulisi seurata asiakkaiden palvelujen tarpeita ja käyttöä systemaattisemmin. Kuva: Lehtikuva /Ismo Pekkarinen

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tehnyt selvityksen paljon perusterveydenhuollon palveluja käyttävien asiakkaiden hoidon kustannuksista. Tarkastuksessa havaittiin puutteita asiakkaiden tunnistamisessa, hoidon koordinoinnissa ja tiedonvaihdossa.

Tarkastus kohdistui terveyden- ja sairaanhoitajien vastaanottotoimintaan avosairaanhoidossa. Tarkastus paljasti, että alle puolet terveyskeskuksista pyrkii pitkäaikaissairaiden tai paljon palveluja käyttävien asiakkaiden systemaattiseen tunnistamiseen omana asiakasryhmänään.

Vain 25 prosenttia tarkastusviraston kyselyyn vastanneista 118 terveyskeskuksesta pohjaa asiakkaiden tunnistamisen kirjalliseen ohjeistukseen. Ohjeistus puuttuu kokonaan 61 prosentilta terveyskeskuksia.

– Kun tulevia sote-keskuksia suunnitellaan, on tuhannen taalan paikka kehittää paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden hoitoa. Asiakasvastaavista, omahoitajista ja hoitajavastaanotoista on jo nyt hyviä kokemuksia. Lisäksi tarvitaan uusia keinoja innostaa asiakas mukaan oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen, sanoo Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.

Myös VTV katsoo, että terveyskeskusten tulisi seurata asiakkaiden palvelujen tarpeita ja käyttöä systemaattisemmin. Yhtenäinen kriteeristö edistäisi paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistamista. Asiakkaan kanssa laadittu hoitosuunnitelma on hyvä väline hoidon seurantaan.

– Hoitosuunnitelmien tekemiseen ja päivittämiseen on varattava aikaa, jotta hoito on suunnitelmallista. Näille asiakkaille tulee nimetä omahoitaja. Näin asiakas tietää, kehen ottaa yhteyttä ja hoitajalla on kokonaisuus paremmin hallussa. Tämä lisää asiakkaan turvallisuuden tunnetta, hoidon jatkuvuutta ja vähentää turhia käyntejä, muistuttaa Flinkman.

Kunnat ja valtio käyttivät vuonna 2014 yli 2,8 miljardia euroa perusterveydenhuollon palvelujen järjestämiseen.