Pitkittynyt sote-uudistus lisännyt hoitohenkilöstön pahoinvointia

Tehyn asiantuntija kannustaa tekoihin sote-alan kuormitustekijöiden poistamiseksi.

Kuvateksti
Hoitajista puolet kokee, ettei heillä ole osaa eikä arpaa työpaikan muutoksia suunniteltaessa. Kuva: Liisa Takala

Hoitajista puolet kokee, ettei heillä ole työssään mahdollisuuksia vaikuttaa muutoksien suunnitteluun. Tämä käy ilmi kahdesta tuoreesta sote-alan henkilöstön hyvinvoinnin seurantatutkimuksesta, jotka on tehnyt Työterveyslaitos.

Sote-alan muita kuormitustekijöitä ovat heikko työstä palautuminen ja väkivalta tai sen uhka sekä se, ettei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin olisi tarve ja sen haluaisi tehdä. Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä muistuttaa, että kaikki tämä on tuttua jo aikaisemmista tutkimuksista.

– Nämä kuormitustekijät uhkaavat työntekijän työkykyä ja saavat pohtimaan jopa alalta poistumista. Nyt on viimeistään aika yhdessä tarttua ponnekkaasti kuormitustekijöiden poistamiseen, jos haluamme tukea työntekijöiden jaksamista ja turvata sote-alalla tekijät.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Molempien kyselyjen vastaajista useampi kuin kaksi viidestä kokee vaikutusmahdollisuutensa muutoksiin työssä vähäisiksi. Sairaalahenkilöstön hyvinvointi –tutkimuksessa näin ilmoitti puolet sairaanhoitajista, kätilöistä, terveydenhoitajista ja lähi- ja perushoitajista.

Mitä kuuluu? -tutkimuksen perustella lähes puolet kokee epävarmuuden työssä lisääntyneen yli sietokyvyn.

Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -seurantatutkimuksessa vuonna 2015 uhkailusta raportoi 24 prosenttia, kun vuonna 2019 siitä ilmoitti jo 41 prosenttia. Eniten tästä kärsivät lähi- ja perushoitajat, sairaanhoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat.

– Tämä on uusi haaste, minkä kanssa sairaalat joutuvat kehittämään toimintaansa, toteaa tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta.

Kaikista sote-kuntayhtymien työntekijöistä 54 prosenttia kertoi kohtaavansa eettisesti haastavia tilanteita vähintään viikoittain. 13 prosenttia sanoi joutuvansa toimimaan sääntöjen vastaisesti ja 22 prosenttia omien arvojensa vastaisesti. Varsinkin lähi- ja perushoitajat joutuvat toimimaan usein näin.

– Näillä muutoksilla voi olla vaikutuksia koko alan houkuttelevuuteen. Henkilöstön halukkuus suositella omaa työnantajaa ystävilleen on tasaisesti vähentynyt vuodesta 2015 lähtien kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä, sanoo Kivimäki.

Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen perusteella vain joka viides ja Mitä kuuluu? -aineiston perusteella noin neljännes vastaajista kokee muutokset työssä enimmäkseen myönteisiksi.

Vuonna 2019 kerätyt aineistot kattavat yhteensä yli 30 000 sote-alan työntekijää. Tutkimuksilla kerätään seuranta-aineistoa sote-alan henkilöstöstä.