Raportti: Kiireellisen pelastuksen nopeudessa puutteita

Suurissa kaupungeissa on kohtia, joissa on ongelmia saavuttaa pelastuslaitoksen toimintavalmiusajan vähimmäistavoite. Valtakunnallinen selvitys pelastustoimen toimintavalmiudesta vuosilta 2013-2016 on julkaistu. 

Toimintavalmiusaika on aika, joka kuluu onnettomuuspaikalle saapumiseen ja pelastamisen aloittamiseen siitä hetkestä, kun pelastuslaitos on vastaanottanut hälytyksen hätäkeskuksesta. 

Toimintavalmiusaikoja tarkasteltiin neliökilometrin kokoisissa maantieteellisissä ruuduissa. Ruuduille on määritelty omat tavoiteajat, joihin käytännössä vaikuttavat muun muassa rakennusten määrä ja koko, asukasluku, liikenteen määrä ja onnettomuushistoria. 

Ensimmäisen pelastusyksikön tulisi saavuttaa kunkin ruudun toimintavalmiustavoite vähintään puolessa tehtävissä.

Ylimmän riskiluokan I ruudut sijaitsevat suurten kaupunkien keskustoissa ja alimman riskiluokan IV ruudut harvaan rakennetuilla alueilla. Suomen pinta-alasta 98 prosenttia kuuluu harvaan rakennettuihin alueisiin. Keskustoissa kuitenkin tapahtuu neljännes kiireellisistä pelastustehtävistä.

Tuloksista käy ilmi, että toimintavalmiusajoille asetetut valtakunnalliset vähimmäistavoitteet toteutuvat valtaosassa ruuduista. 

Ongelmia on erityisesti keskustoissa, missä tavoiteajat ovat tiukimmat. Neljän pelastuslaitoksen alueella viidestä on ruutuja, joissa toimintavalmiusajalle asetettu vähimmäistavoite ei ole aluehallintovirastojen mukaan toteutunut. Paikoin tällaisista ruuduista muodostuu suuriakin yhtenäisiä alueita.

Suomessa on 22 pelastuslaitosta. Toimintavalmiuden tavoiteajat toteutuivat vain Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksessa. 

Vastuu palvelujen riittävyydestä on palvelut järjestävillä pelastustoimen alueilla. Palvelujen riittävyyttä valvovat aluehallintovirastot ja sisäministeriö.