Uusi lastensairaala otettiin käyttöön syksyllä 2018. Muutto oli henkilökunnalle raskas kokemus. Kuva: Lehtikuva

Selvitys: Muutto Uuteen lastensairaalaan oli raskas – Nyt mitoituksia mietitään uudelleen ja sissejä lisätään

Pääluottamusmies Nina Jaara pitää Uudesta lastensairaalasta tehtyä selvitystä hyvänä.

Uuden lastensairaalan henkilöstömitoituksia mietitään uudelleen. Sisäisiä sijaisia eli sissejä palkataan lisää. Tehovalvontaan perustetaan neljä uutta vakanssia. Tässä uudistuksia, joita lastensairaalaan on tulossa.

Uusi lastensairaala Helsingin Meilahdessa otettiin käyttöön syyskuussa 2018. Muutto oli henkilökunnalle raskas kokemus, summaa asiasta tehty selvitys. Uusien toimintatapojen käyttöönotto on osin vieläkin kesken.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

– Vaikuttaa siltä, että henkilöstö on nyt positiivisen odottavalla mielellä. Minusta selvitys kuvaa tilannetta aidosti ja toimenpide-ehdotukset ovat hyviä. Osaa niistä jo toteutetaan. Esimerkiksi johtamista tulee arvioimaan myös ulkopuolinen taho, kertoo tehyläinen pääluottamusmies Nina Jaara.

Ehkä tärkein asia hoitajien kannalta Jaarasta on työryhmä, joka pohtii yhden hengen huoneiden ja vaikeasti sairaiden lapsipotilaiden vaikutusta henkilöstömitoitukseen.

Selvitys päätettiin tehdä, sillä henkilökunta ja varsinkin hoitajat nostivat esiin työhön liittyviä epäkohtia. Henkilöstö otti useita kertoja yhteyttä Husin johtoon ja teki kaksi kantelua aluehallintovirastoon. Ylen MOT-ohjelma käsitteli aihetta syksyllä 2019. Selvityksen laati Husin hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä. Selvitystä varten on haastateltu 46 työntekijää ja kyselyyn vastasi yli 300 työntekijää.

Muutto ja siihen valmistautuminen tapahtui lähes normaaliresurssein ilman, että potilaiden tai hoitotoimenpiteiden määrää vähennettiin kuin lyhyeksi aikaa. Uudet tilat ja toimintatavat ovat kuitenkin teettäneet aikaisempaa enemmän töitä.

Uutta sairaalaa odotettiin kuin kuuta nousevaa. Henkilöstö oli kitkutellut vanhanaikaisissa ahtaissa tiloissa, joissa oli sisäilmaongelmia. Kun uusiin tiloihin muutettiin, kaikki vanhat ongelmat eivät poistuneet ja ilmaantui myös uusia.

Esimerkiksi siirtyminen yhden hengen potilashuoneisiin on ollut perheiden kannalta hyvä uudistus, mutta se on vaikuttanut suuresti hoitajien työhön. Enää useampaa potilasta ei voi pitää samaan aikaan silmällä. Valvontateknologia on vielä uutta ja se ei vielä ihan täysin toimi. Uudet tilat ovat selvästi aiempaa suuremmat, esimerkiksi tavaroiden hakemiseen ja moneen muuhun kuluu enemmän aikaa kuin ennen.

Selvityksessä ei tullut esiin konkreettisia potilasturvallisuutta vaarantaneita tilanteita. Sen sijaan useat hoitajat kertoivat eettisestä stressistä: he eivät pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisivat.

Hoitajat ovat kokeneet, että heille on valunut työtehtäviä muilta ammattiryhmiltä ja he ovat ainoa ammattiryhmä, jonka tulee venyä ja tehdä kaikki työ, mikä muilta jää tekemättä tai mitä muut eivät halua tehdä. Työtaakkaa lisäsi myös se, että muuton yhteydessä osastoja yhdistettiin.

Potilaiden huomioimista entistä paremmin pidettiin hyvänä, mutta samalla koettiin, että henkilökunta unohtui. Esimerkiksi pukukaappeja ja pukeutumistiloja ei uudessa sairaalassa ollut tarpeeksi.

Selvityksestä ilmenee, että käytettyjen mittareiden ja henkilöstön kertoman kokemuksen välillä on selvä ristiriita. Mittareiden mukaan kaikki sujuu suurin piirtein yhtä hyvin kuin ennenkin, kokemus on kuitenkin toinen.

 Nykyiset mittarit eivät siis ole oikeanlaisia, miettii Nina Jaara.

Lähes kaikkien haastateltujen suurin huoli liittyi siihen, että henkilöstö väsyy ja lähtee.

Lue lisää:

Tuhannet lapset hoivaavat sairaita vanhempiaan – "Kukaan ei kysy, mitä he ajattelevat"

Pissatädin pakeilla - Näin autat lasta kasteluun ja ummetuksiin liittyvissä ongelmissa

Mainos
Mainos

Uutisia