Vessa-asioita voi tehdä lapselle tutuiksi nukkeleikkien avulla. Kuva: Liisa Takala

Pissatädin pakeilla – Näin autat lasta kasteluun ja ummetukseen liittyvissä ongelmissa

Vessassa käyntiin liittyvät ongelmat ovat lapsilla tavallisia. Terveydenhoitaja Leena Ahokas Espoosta neuvoo, miten ratkaista viisi erilaista tilannetta.

1. Pian puolivuotias Pyry-vauva kakkaa viikon välein, joskus taukoa on reippaamminkin. Onko se normaalia? Vauva on täysimetyksessä.

”Pitkät ulostusvälit ovat tavallisia varsinkin rintaruokinnassa olevilla vauvoilla. Vaihtelu on suurta: jotkut kakkaavat monta kertaa päivässä, toisilla väliä voi olla kymmenenkin päivää. Ummetuksesta kertoo, jos vauva on ennen kakan tuloa muutaman päivän itkuinen ja ähkii vaikeana. Kakka on silloin yleensä kovaa tai savimaista eikä meinaa irrota ihosta.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Keskustelen tällaisessa tilanteessa vanhempien kanssa, voisiko vauva aloittaa kiinteiden maistelun. Vadelma- tai mansikkasose voivat löysyttää ulostetta, samoin puuro yli viiden kuukauden ikäisellä. Pienet vesitilkatkin saattavat auttaa. Joskus tarvitaan ulostemassaa pehmentävää makrogoli-lääkettä.

Hyvin harvinainen syy ummetukseen on Hirschprungin tauti. Se on perinnöllinen suolistosairaus, joka huomataan useimmiten jo varhain. Ummetuksen lisäksi sen oireisiin kuuluu muun muassa oksentelua ja turvotusta.”

2. Kahdeksasluokkalainen Elli ei käy koulussa lainkaan vessassa. Vanhempia se ihmetyttää.

”Elli todennäköisesti juo liian vähän ja vessassa käymisen välit jäävät liian pitkiksi. Riskinä on, että virtsarakko venyy ja virtsaamisen tunnetta ei enää tunnu. Jotkut koululaiset eivät mielellään mene vessaan koulussa. Syynä voi olla vaikka epäsiistit vessat tai sitten se, ettei vain malta mennä.

Vanhempien on syytä jutella asiasta rauhallisesti Ellin kanssa. Jos se ei riitä, nuori saattaa ottaa asioita paremmin vastaan kouluterveydenhoitajalta.

Vessassa käynti pitäisi ottaa tavaksi: lounaan jälkeen välitunnilla on yleensä sopiva hetki. Päiväkodissa ja eskarissa lapset ohjataan vessaan, mutta koulussa se siirtyy lapsen omalle vastuulle, jolloin käynti voi jäädä.”

3. Nooa, 4 vuotta, suostuu pissaamaan ja kakkaamaan vain vaippaan. Miten tavasta pääsee eroon?

”Vanhempien huolen kuuntelu on tärkeää. Keinoja lapsen auttamiseen löytyy! Samoja ongelmia on muillakin, vaikkei niistä välttämättä puhuta hiekkalaatikon reunalla. Vaippaan kakkaaminen on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Ehkä vaipat ovat nykyään niin mukavia.

Jos Nooalla on ummetusta, hän ehkä päästää kakkaa vaippaan pidätellen, jotta se ei sattuisi. Ummetus alkaa tavallisimmin 2–4 vuoden iässä. Joskus yksikin ikävä vessaistunto tai se, jos kakkaaminen sattuu, voi tuoda kammon tilannetta kohtaan. Pienet lapset saattavat taantua vessa-asioissa päiväkotiin mennessään. Jotkut ovat tarkkoja intimiteetistään eikä rivipottailu sovi heille. Pidättelystä voi kertoa vaikka varpaillaan kävely tai istuminen kantapää pepussa.

Lasta ei pidä koskaan pakottaa potalle. Tärkeintä on saada kakka niin pehmeäksi, ettei kakkaaminen satu. Apuna voi käyttää makrogoli-valmistetta, esimerkiksi Pegorionia tai Movicolia.

Joskus lapsi ei vain ole oppinut tekemään tarpeitaan muualle kuin vaippaan. Silloin auttaa rauhallinen kannustaminen. Kakkapaikan pitäisi olla vessassa, vaikka käytössä olisi vielä vaippa. Pottaan totuttelu kannattaa aloittaa ajoissa.

Lapsi tulisi totuttaa wc-käyntiin pääaterian jälkeen, vaikka lapsi ei kokisi tähän tarvetta. Suotava on rauhallinen 10–15 minuutin istunto. Ponnistelua voi auttaa saippuakuplien puhaltelu.

Vastaanotollani teen vessa-asiat lapselle arkisiksi ja selitän ne ikätasoisesti. Käytän apuna kirjoja, nukkeleikkejä, piirtämistä, kuvia ja videoita. Jotta kakka tulee, tarvitaan sopivaa polttoainetta. Vesiliukurata kakalle saadaan juomalla vettä.

Kuitu on hyvästä. Isommat lapset, jotka osaavat jo lukea, opetan kuitupoliiseiksi. Leivässä pitäisi olla kuitua vähintään 6 grammaa 100 grammaa kohden. Ruokavalio ei saisi olla liian maitopainotteinen.

Ongelmat voivat kietoutua toisiinsa: kakka voi painaa virtsarakkoa. Kuivaksi oppimisen herkkyyskausi on parin kolmen vuoden iässä, mutta nelivuotiaista kastelee vielä joka viides. Jos nelivuotiaalla on edes välillä kuivia päiviä, tilanne on ihan lupaava. Ehkä hän kypsyy tässä hiukan keskivertoa hitaammin.

Lasten ummetus on yli 90 prosentilla toiminnallista, eli se ei johdu sairaudesta. Joskus kuulee, että asian ratkettua lapsi on aivan erilainen – hän ei ole enää ärtynyt ja nukkuu paremmin.

Viimeistään kun lapsi on käyttänyt ulostuslääkettä vuoden ajan eikä asia ratkea, lähetän hänet lääkärille sen varmistamiseksi, ettei kyseessä ole keliakia tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Lapsen kasvua on aina seurattava. Jos siinä on poikkeamia, konsultoidaan lääkäriä. Jos lapsi jumittuu muihinkin hankaliin tilanteisiin eikä pääse niistä vanhempien tuella irti, voidaan tarvita perheneuvolan tai toimintaterapeutin apua.”

4. Kaapo on alakoululainen. Häntä nolottaa, kun housuihin pääsee valumaan kakkaa ja se haisee. Mitä asialle voi tehdä?

”Vaikeaan ummetukseen liittyy melko usein tuhrimista eli ulosteen tahdotonta valumista housuihin. Kovan ulosteköntän ohi valuu pehmeää ulostetta.

Tuhriminen voi saada alkunsa myös pidättelystä ja panttaamisesta eikä taustalla ole silloin varsinaista ummetusta. Lapsi ei vain halua kakata muualla kuin kotona.

Ummetuksen ja tuhrimisen hoidossa on aluksi tärkeää saada kakka niin pehmeäksi, ettei kakkaaminen ole hankalaa eikä tee kipeää.

Mahdollisen ulostuslääkkeen lisäksi ateriarytmi pitäisi katsoa kuntoon. Lapsen on juotava vettä riittävästi ja tasaisesti pitkin päivää. Ruokailuhetken tulisi olla rauhallinen. Ruoka on pureskeltava hyvin, sillä se vaikuttaa ruuan sulamiseen. Nettiosoitteesta neuvokasperhe.fi löytyy hyviä ateriamalleja.

Lapsen on tärkeää ottaa kakan yritys päivärutiiniksi. Rauhallinen yritys kestää 5–10 minuuttia. Hyvä ja rento asento on tärkeä: jalka kaasulle eli koroke jalkojen alle, etukumara istuma-asento, kädet jalkojen päällä – ei pöntön reunoista kiinni.

Koronan aikana tuhrinta on monella vähentynyt: nyt ei ole ollut kiire, ja on ollut aikaa auttaa lapsi vessaan oikeaan aikaan.”

5. Pihla, 5 vuotta, herää parina kolmena yönä viikossa peti märkänä. Vanhempia tilanne stressaa. Pitäisikö hankkia hälytin, joka herättää pissalle?

”Yökastelulle ei välttämättä kannata tehdä mitään ennen kuuden vuoden ikää – eikä aina silloinkaan. Lapsen elimistön kehittymistä ei pysty nopeuttamaan. Jos esimerkiksi 5-vuotias pissaa kerran viikossa yöllä sänkyyn, se kuuluu ikään. Vanhempien on tärkeää saada asiasta tietoa, sillä vanhempien stressi heijastuu herkästi lapseen.

Tärkeää on, että yökasteluun suhtaudutaan ymmärtäväisesti eikä lasta rangaista. Lapsessa ei ole mitään vikaa, pissarakko ei vain vielä nuku öisin. Pihla voi hyvin käyttää vaippaa, se säästää pyykiltä. Kuivista öistä ei kannata palkita, koska niillekään lapsi ei voi mitään.

Kastelun taustalla on usein jokin arjen tapoihin liittyvä asia. Tilannetta lähdetään selvittämään päiväkirjan avulla, johon merkataan muutaman päivän ajan kastelut, juomiset sekä pissa- ja kakkakäynnit.

Leikki-ikäiselle sopiva määrä juotavaa on 4 desiä maitoa ja 5–6 lasia vettä päivässä, koululaiselle 5–6 desiä maitoa ja 5–6 lasia vettä. Liian vähäinen veden juominen voi myös aiheuttaa kastelua.

Jos lapsella on yökastelua, maitotuotteet on hyvä jättää pois illalla kello kuuden jälkeen, sillä maidon kalsiumin on todettu lisäävän munuaisten virtsan eritystä. Illalla ei suositella myöskään omenaa, appelsiinia tai mansikkaa missään muodossa, sillä ne lisäävät virtsarakon supistelua.

Ei kannata kysyä, onko lapsella hätä, vaan sanoa, että nyt on aika pissata. Lapsi on päivällä pissarakon pomo ja siirtymätilanteissa pissaaminen kannattaa ottaa tavaksi.

Hälytinhoito aloitetaan mielellään vasta yli 7-vuotiaana, jos lapsi itsekin sitä haluaa ja arjen tapa-asiat ovat jo kunnossa. Lääkehoidosta hyötyvät tutkimuksen mukaan eniten yli 7-vuotiaat. Jos kastelu jatkuu hoidosta huolimatta, Kelasta on mahdollista anoa tukea hoitokustannusten kattamiseksi.

On ihanaa nähdä tyytyväisiä lapsia ja vanhempia, kun ongelma saadaan hoidettua. Lapsesta voi olla valtavan ihanaa, kun viimein pääsee yökylään!”

Tapaukset ovat tyypillisiä terveydenhoitajan vastaanotolla kohtaamia tilanteita. Jutun henkilöt ovat kuvitteellisia.

Mannerheimin lastensuojeluliiton sivut kuivaksi opettelusta: www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen

Muita hyviä sivustoja: pissarakonpomoksi.fi, lapiska.fi ja nikola.nu/filmer/uris-och-kluris (ruotsiksi)

Australialaisilla nettisivuilla on muun muassa videoita, joista on apua englanninkielisten asiakkaiden kanssa: raisingchildren.net.au

Espoon kasum-hoitajat

  • Espoon kaupungilla on terveydenhoitajia, jotka ovat perehtyneet erityisesti lasten kastelu- ja ummetusongelmiin. Heitä kutsutaan kasum-hoitajiksi, mutta varsinkin lapsille he saattavat esitellä itsensä pissa- ja kakkatädeiksi.
  • Työaikaa tehtävään on varattu 4 tuntia viikossa.
  • Aihepiiriin vihkiytyneet terveydenhoitajat kokoontuvat vuosittain koulutukseen Jorviin uroterapeutin luokse.
  • Toimintamalli sai alkunsa, kun nyt jo eläkkeellä oleva Jorvin sairaalan uroterapeutti Riitta Koppeli koki, että monia kastelu- ja ummetusongelmista kärsiviä lapsia pystyttäisiin auttamaan jo neuvolassa ilman lähetettä erikoissairaanhoitoon. Toiminta on vähentänyt lähetteiden määrää.

Lue lisää:

Taas pissattaa! Vessassa ei kannata ravata varmuuden vuoksi

Kuinka valitsen oikeanlaisen katetrin?

Mainos
Mainos