Lastentarhanopettaja vastaa varhaiskasvatussuunnitelmista, mutta hänen ei ole pakko laatia niitä yksin.
Varhaiskasvatussuunnitelmia koskevasta varhaiskasvatuslain kohdan tulkinnasta on epäselvyyttä. Kohdassa lukee, että varhaiskasvatussuunnitelmista vastaa lastentarhanopettaja.
Suomen Lastenhoitoalan Liiton (SLaL) mukaan myös lastenhoitaja voi laatia vasun, sillä sen laatii lapsen kasvatukseen, opetukseen ja hoitoon osallistuva henkilö.
Lastentarhanopettaja vastaa kokonaisuudesta.
– Oleellista on, että lapsiryhmän kaikilla kasvattajilla on yhtenäinen näkemys lapsen kasvusta ja kehityksestä, sanoo SLaL:n toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari.
Jokainen varhaiskasvatuksen piirissä oleva lapsi saa ensi elokuusta lähtien varhaiskasvatussuunnitelman eli vasun, kun uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet astuvat voimaan. Vasu määrittelee yksittäisen lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon.
Nykyään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmia laaditaan vaihtelevasti. Vakiintunut käytäntö monissa päiväkodeissa on ollut, että sekä lastenhoitajat että lastentarhanopettajat tekevät vasuja. Työ jaetaan esimerkiksi lapsen omahoitajuuden perusteella.
Seppälä-Vessari muistuttaa päiväkodin arjen tavanomaisesta työnjaosta ja vastuun jaosta. Esimies vastaa työvuorojen suunnittelusta ja työvoiman sijoittelusta, mutta työvuorosuunnittelun tekee käytännössä usein joku muu.
Vasujen keskittäminen yksinomaan lastentarhanopettajille vaikeuttaisi myös ryhmän toimintaa ja heikentäisi varhaiskasvatuslain tavoitteita. Myös lasten turvallisuus saattaisi vaarantua ja lasten yksilöllisyyden huomioiminen vaikeutua
– Ryhmä on vajaalla miehityksellä, jolloin muut kasvattajat kuormittuvat kohtuuttomasti, jos lastentarhanopettaja joutuu vasujen vuoksi olemaan paljon poissa ryhmästä.
Suomen Lastenhoitoalan Liitto on Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö.
