Hoitajajärjestöt perustelevat palkankorotusten tarvetta hoitajapulalla, kansalaisten perustuslaillisella oikeudella hoitoon sekä kansainvälisellä vertailulla.
Sote-alan kriisi ratkeaa Tehyn ja SuPerin mukaan viiden vuoden pelastusohjelmalla.
Ohjelma nostaisi alan peruspalkkatasoa 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi.
Järjestöt perustelevat pelastusohjelmaa vakavalla hoitajapulalla, jota pandemia on entisestään kiihdyttänyt.
Pula näkyy kansalaisille muun muassa terveysasemien, sairaaloiden osastojen ja vanhuspalveluyksiköiden sulkuina. Myös leikkauksia on siirretty, ja kotihoidon asiakkaat jäävät vaille perushoitoa.
"Kansalaisten perustuslain mukainen oikeus hoitoon on vaarantunut. Korona jättää valtavan hoitovelan", sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehy ja SuPer vaativat hallitusta sitoutumaan erilliseen pelastusohjelmaan.
Ohjelma nostaisi sote-henkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja seuraavien viiden vuoden aikana 3,6 prosenttia vuodessa sopimuskorotusten lisäksi.
Ohjelman kustannukset ovat järjestöjen mukaan vuositasolla 306–353 miljoonaa euroa, mikä sisältää kaikki työvoimakulut.
"Kustannuksia on turha kauhistella, kun tilanne on päästetty tähän pisteeseen. Suomella ei ole varaa menettää hoitajiaan."
Työmarkkinaosapuolet neuvottelisivat ohjelman itsenäiseksi virka- ja työehtosopimukseksi, jonka valtio rahoittaisi.
Tehy ja SuPer muistuttavat, että valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta 1.1.2023 alkaen.
Hoitajapula näkyy myös tilastoissa.
Sairaanhoitajat ovat työvoimapula-ammattien listalla sijalla 1. ja lähihoitajat sijalla 2.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa jäi vuonna 2020 saamatta 32 000 työntekijää.
Myös väestön ikääntyminen ja eläköityminen lisäävät koulutetun hoitohenkilöstön tarvetta.
Vanhuspalveluihin arvioidaan tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tällä vuosikymmenellä.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoon miljardeja vähemmän rahaa kuin esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska.
OECD:n mukaan Suomi käytti vuonna 2020 sosiaali- ja terveydenhuoltoon 9,6 prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun Ruotsi käytti 11,4 prosenttia.
