Tehy selvitti: Ulkomaalaistaustaisten hoitajien vastaanottamiseen ei ole valmistauduttu riittävästi

Ulkomaalaistaustaiset hoitajat ovat kohdanneet työpaikoilla rasismia. Se on saatava loppumaan, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Kuva: Pasi Leino

Ulkomaalaistaustaiset hoitajat ovat kohdanneet rasismia ja syrjintää, eikä työpaikoilla ole riittäviä valmiuksia ottaa heitä vastaan, kertoo Tehyn tuore selvitys.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy kysyi sote-alan ammattilaisilta näkemyksiä kansainvälisestä rekrytoinnista ja työperäisestä maahanmuutosta. Selvitykseen vastasi 18 618 Tehyn jäsentä.

Vain 16 prosenttia vastanneista kertoo, että työpaikalla on valmistauduttu ulkomaalaistaustaisten hoitajien vastaanottamiseen. Yli puolet, 60 prosenttia, vastaajista ei tiedä, onko valmistautumista tehty. 23 prosenttia kertoo, että valmistautumista ei ole tehty.

Hoitotyön johtajien ja työntekijöiden vastauksissa on merkittävä ero. Hoitotyön johtajista 46 prosenttia sanoo, että työpaikalla on valmistauduttu vastaanottamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, mutta työntekijöistä vain 15 prosenttia oli samaa mieltä. 

”Ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön vastaanottamiseen ei ole panostettu tarpeeksi työyhteisöissä. Työntekijät eivät tunne työpaikkansa toimenpiteitä liittyen monikulttuurisuuteen ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointiin. Tässä on iso työsarka työnantajille”, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.

Yli puolet (51 %) kyselyyn osallistuneista vastasi, että työpaikalla on tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia hoitajia.

Vastaajat ehdottivat, että varautumista voidaan toteuttaa muun muassa ulkomaalaistaustaisten hoitajien kielitaidon varmistamisena, antamalla enemmän aikaa perehdytyksiin ja järjestämällä työyhteisössä monikulttuurisuuskoulutusta.

Kyselyssä selvitettiin myös ulkomaalaistaustaisten hoitajien kokemuksia tasa-arvosta työpaikalla. Ulkomaalaistaustaisista vastaajista 38 prosenttia oli sitä mieltä, että kohtelu työpaikoilla ei ole tasa-arvoista. Heidän kokemuksensa tasa-arvoisesta kohtelusta oli selvästi heikompi kuin muilla vastaajilla. 

Epätasa-arvoinen kohtelu oli ulkomaalaistaustaisten hoitajien mukaan esimerkiksi osaamisen vähättelyä, lomien ja työvuorojen epätasaista jakautumista, rasistisuutta ja ennakkoluuloisuutta, työtehtävien ja vastuualueiden epäreilua jakautumista, kielitaitoon perustuvaa syrjintää ja sosiaalisiin suhteisiin tai asemaan perustuvaa syrjintää.

Millariikka Rytkösen mukaan kyse on rasismista ja vastaajien kuvaamasta alentavasta, nöyryyttävästä kohtelusta, joka pitää ehdottomasti saada loppumaan. 

”Osasyynä rasismiin saattaa olla se, että työnantajat eivät ole riittävästi valmistautuneet ulkomaalaistaustaisten hoitajien vastaanottamiseen eikä työyhteisöjä kouluteta monikulttuurisuuteen. On katsottava peiliin niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin ammattijärjestöissäkin, jotta ulkomaalaistaustaiset hoitajat kokevat itsensä tervetulleiksi ja jäävät Suomeen.”

Kansainvälistä rekrytointia tarvitaan hoitajapulan ratkaisemiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden selvitysten mukaan kansainvälisen rekrytoinnin tarve hoitoalalle on tulevina vuosina suuri.

”Me Tehyssä toivotamme tervetulleiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset muista maista. Työnantajien on lisättävä veto- ja pitovoimaa eli yksinkertaisesti parannettava työoloja ja palkkausta, jotta alalle saadaan lisää hoitajia alalle niin kotimaasta kuin ulkomailtakin”, Millariikka Rytkönen toteaa.

Tehy-lehti kirjoitti työpaikkojen rasismista keväällä. Jutussa sote-alan ammattilaiset kertoivat, millaista rasismia heihin on kohdistunut töissä.

Kyselyn toteutti Tehyn toimeksiannosta Aula Research. Kyselyn vastausprosentti oli 18, ja se toteutettiin maaliskuussa 2023 sähköisenä kyselynä. Selvitykseen vastasi 18 618 Tehyn jäsentä, joista 17 679 oli hoitajia ja 939 hoitotyön johtajia. Vastaajista 4 % kertoi syntyneensä muualla kuin Suomessa ja 3 % joko toisen vanhempansa tai molempien vanhempiensa syntyneen muualla kuin Suomessa.