Tehy: Uskomushoidot pitää saada lakiin

Uskomushoitojen antamista tulee Tehyn mielestä rajata lainsäädännöllä niin, että niitä ei saa antaa lapsille, mielenterveyspotilaille, raskaana oleville eikä vakavia sairauksia sairastaville.

Kuvateksti
Uskomus- ja vaihtoehtohoitojen kirjo on laaja. Kuva: iStock

Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut puoskarilain eli vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelun. Muun muassa Tehy ja Lääkäriliitto ovat toivoneet tarkempaa uskomus- ja vaihtoehtohoitoja koskevaa lainsäädäntöä jo pitkään.

 

 

– Uskomushoitojen harjoittamiselle tarvitaan tarkempaa lainsäädäntöä, koska niiden käyttö voi johtaa sairauden pahenemiseen tai niillä voi olla muita haittavaikutuksia, muistuttaa Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.

 

 

Uskomushoidot eivät ole terveydenhuollon toimintaa. Tehyn mielestä erityisen haavoittuviin potilasryhmiin kuuluvien hoito pitäisi sallia vain terveydenhuollon ammattihenkilöille. Näin varmistetaan potilasturvallisuus. 

– Uskomushoitojen antamista tulee rajata lainsäädännöllä niin, että niitä ei saa antaa lapsille, mielenterveyspotilaille, raskaana oleville eikä vakavia sairauksia sairastaville. 

Tehy oli vuonna 2009 mukana ministeriön asettamassa työryhmässä, joka esitti rajoitusta raportissaan. Näin tehdään muun muassa Ruotsissa. Samalla työryhmä ehdotti, että muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö voisi hoitaa tiettyjä vakavia sairauksia ja potilasryhmiä ainoastaan yhteistyössä lääkärin kanssa.

 

 

Uskomushoidoilla tarkoitetaan viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomia hoitoja, joita voivat antaa niin terveydenhuollon ammattihenkilöt kuin alan ulkopuolella toimivat henkilöt.

Uskomushoitojen tarjoaminen, markkinointi ja käyttö on lisääntynyt. Viime aikoina ovat puhututtaneet esimerkiksi "hopeaveden" käyttö, eheytyshoidot ja terveysvaikutuksilla mainostettu ravintovalmistemarkkinointi.

 

 

Uskomushoitoja koskeva vähäinen sääntely, valvonnan puutteellisuus ja asiakkaan heikko oikeusturva on nähty ongelmallisena. Erityisesti hoitojen turvallisuus ja harhaanjohtava markkinointi ovat aiheuttaneet ongelmia. 

 

 

Nykyisin uskomus- ja vaihtoehtohoitoja koskee lähinnä kuluttajasuojalainsäädäntö. Tapauskohtaisesti voidaan soveltaa myös vahingonkorvaus- tai rikoslainsäädäntöä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa säätelee ammattihenkilölaki myös silloin, kun he antavat uskomushoitoa.

 

 

Tavoitteena on, että uusi laki sisältäisi muun muassa uskomushoitojen määritelmän, säännöksen lain soveltamisalasta, yleisiä velvoitteita uskomushoitoja ammattimaisesti antaville, markkinointia ja valvontaa koskevia säännöksiä sekä säädökset hoitoa antavien rekisteröinnistä.