Tehyn asiantuntija: Korvaava työ voi johtaa sairaana työskentelyyn

Korvaavan työn malli voi sote-alalla johtaa sairaana työskentelyyn. Tätä mieltä on Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka. Hänen mielestään korvaava työ sopii huonosti lyhyille työkyvyttömyysjaksoille ja on ristiriidassa sen kanssa, että työntekijällä on oikeus sairausloma-ajan palkkaan.

Ristiriitaa voi syntyä myös siitä, että esimies saattaa ryhtyä arvioimaan työntekijän vointia. Sote-alalla sairas työntekijä saattaa kuitenkin vaarantaa potilaiden voinnin ja pitkittää omaa toipumistaan, jos ei malta sairastaa. 

– Työntekijä saattaa kokea velvollisuudekseen mennä työpaikalle, koska hän tietää työpaikan henkilöstömitoituksen tason. 

Korvaavassa työssä "tavalliseen työhönsä" sairauden tai tapaturman vuoksi kykenemätön työntekijä tekee väliaikaisesti jotain muuta työtä työnantajalleen. Korvaava työ on Kevan selvityksen mukaan käytössä eri muodoissaan noin 60 kuntaorganisaatiossa. Myös yksityissektorin työpaikoilla on omia mallejaan. 

Korvaava työ on keino hillitä työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia, jotka kunta-alalla ovat vuosittain noin kaksi miljardia euroa. 

Lainsäädännössä ja tehyläisten työehtosopimuksissa korvaavaa työtä ei mainita. 

– Korvaavan työn perusta on aina työntekijän vapaaehtoisessa suostumuksessa.  

Pitkille työkyvyttömyysjaksoille korvaava työ Kukan mielestä sopii, kunhan työ tukee työkyvyn palautumista ja on mielekästä ja motivoivaa. Tällöin se tukee myös työntekijän toipumista. 

Korvaavan työn hyvät käytännöt ovat työpaikalla syntyneet niin, että työntekijät ja esimiehet ovat yhdessä miettineet, mitä korvaavaa työtä esimerkiksi sairaanhoitaja voisi omassa työyksikössä tehdä. 

– Määräykset ylhäältä päin toimivat huonommin.