Tehyn asiantuntija: Kotihoidon henkilöstö tarvitsee aikaa kohdata vanhus ja tunnistaa mahdollinen kaltoinkohtelu

THL:n selvitys osoittaa, kuinka kirjavaa vanhuksia koskevien huoli-ilmoitusten teko on. Tällöin vanhuksia koskeva kaltoinkohtelu voi jäädä piiloon.

Kuvateksti
Kotihoiton henkilöstö tarvitsee aikaa vanhuksen kohtaamiseen. Kuva: Jari Lifländer

”Ikääntyneiden kaltoinkohtelu jää usein piiloon ulkopuolisilta ja on siten luultua yleisempää. Kaltoinkohtelun tunnistamiseksi on välineitä, kuten ikääntyneen huoli-ilmoitus, jota pitäisi käyttää tehokkaammin,” sanoo johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma THL:stä.

Vaikka Suomesta puuttuu vanhusten kaltoinkohtelun tunnistava kansallinen toimintamalli, sosiaalihuolto- ja vanhuspalvelulaki velvoittavat ikääntyneiden turvaamisen.

Tehyn työvoimapoliittisen asiantuntijan Mervi Flinkmanin mukaan ikäihminen voi uskaltaa kertoa kotonaan kokemasta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta vasta, kun hänelle on syntynyt luottamuksellinen suhde kotihoidon henkilöstöön.

”Tämä edellyttää, että kotihoidon henkilöstöllä on aikaa kohdata vanhus yksilönä ja pysähtyä kuuntelemaan sekä näin tunnistaa mahdollinen kaltoinkohtelu. Tehyn jäseniltä tulevan viestin mukaan kiireettömään kohtaamiseen ei aina ole aikaa.”

Flinkman muistuttaa, kuinka kotihoidon erittäin suurena haasteena ovat henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja jaksaminen. Koronaepidemia on lisännyt työn kuormitusta entisestään. Henkilöstön määrä, työhyvinvointi ja osaaminen vaikuttavat kotihoidossa annettavan hoidon ja palvelun laatuun.

”Nyt kun tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus on saatu lakiin, pitää kääntää kaikki kivet, jotta löydetään valtakunnallisesti keinoja parantaa kotihoidon tilannetta.”

THL:n toteuttaman selvityksen mukaan viranomaisten yhteistyön kaltoinkohteluun puuttumiseksi vaihtelee alueittain ja on usein hajanaista, joskus jopa olematonta. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa viranomaisten yhteistyö toteutuu heikosti terveyskeskuspäivystysten ja muiden tahojen välillä. Sen sijaan Itä-Suomessa sosiaalipäivystys tekee hyvin systemaattista yhteistyötä eri suuntiin.

Vanhusta koskeva huoli-ilmoitus on avuksi kaltoinkohtelun tunnistamisessa. Ilmoituksen tarkoituksena on varmistaa, että vanhus saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei itse osaa tai ymmärrä sitä pyytää. Huoli-ilmoitus toimii myös välineenä vanhuksen palvelutarpeen tunnistamisessa.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.

Suurimmassa osassa maata vanhuksista tehdyt huoli-ilmoitukset tilastoidaan, mutta asiassa on huomattavia alueellisia eroja. Huoli-ilmoitusten syy, kuten kaltoinkohtelu, tilastoidaan koko maassa ainoastaan 39 prosentilla alueista. Parhaiten iäkkään kaltoinkohtelusta tulleet huoli-ilmoitukset tilastoidaan Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueilla. Huonoin tilastointitilanne on Etelä-Suomessa.

Huoli-ilmoituksissa ovat selvityksen mukaan ovat korostuneet arjessa pärjääminen, asumisolosuhteet ja terveydentila.Niiden aiheina ovat myös toimintakyky, muistisairaudet, päihteet, yleinen palvelujen tarve, kaltoinkohtelu, taloudelliset ongelmat, yksinäisyys ja mielenterveys. Huoli-ilmoitusten ja kaltoinkohtelun vaihteleva tilastointi kertoo viranomaisyhteistyön ja palvelujärjestelmän puutteesta.

Vanhuspalvelujen tila -kyselyn aineistoissa korostui systemaattisen yhteistyön vähäisyys ja erot huoli-ilmoitusten ja kaltoinkohtelun tilastoinnissa. Samaan tutkimukseen on lisäksi analysoitu raportteja COVID-19 -tilanteeseen liittyen. Niistä nousivat esiin kotona elämiseen liittyvät vaikeudet, yksinäisyys ja huoli vanhuspalvelujen henkilöstön riittävyydestä sekä jaksamisesta.

Molempien aineistojen perusteella syntyy käsitys, että ikääntyneiden oikeus turvalliseen elämään ei kaikilta osin toteudu. Tämän vuoksi viranomaisten ja palvelujärjestelmän yhteistyötä on tarpeen tiivistää sekä luoda systemaattinen, selkeä toimintatapa kaltoinkohtelun tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi.

Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalvelujen tila -seurannan kuntakyselyyn sekä COVID-19-tilannekuvaraportteihin, joita kunnat ovat toimittaneet aluehallintovirastoille.

Kysely on osa Turvallinen elämä ikääntyneille toimintaohjelman (2018) toimeenpanoa sekä sisäministeriön tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tiedot kerättiin keväällä 2020.

Lue lisää

Kaikenko se kestää? Vanhusta voi kohdella kaltoin se lähin

Paljasta epäkohta