Tehyn asiantuntija: Säännöllinen harjoittelu lisää paloturvallisuutta

Vesisammutuslaitteiston oikeaoppinen käyttö torjuu tulipalojen vaaraa hoitolaitoksissa. Henkilöstö tarvitsee koulutusta taidon ylläpitämiseksi.

Kuvateksti
Kotiin annettavien palveluiden ohessa hoitohenkilöstön kuuluu tarkailla asiakkaan kodin palovaaroja ja ilmoittaa niistä. Kuva: Jari Lifländer

Koulutuksen, perehdytyksen ja säännöllisen harjoittelun osuutta ei voi liikaa korostaa paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa, muistuttaa Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.

Hän viittaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön julkaisemaan selvityksen. Siinä on tutkittu kaikki 2012-2019 hoitolaitoksissa tai vastaavissa paikoissa tapahtuneet tulipalot, joiden yhteydessä automaattinen sammutuslaitteisto aktivoitui.

Selvityksessä on nostettu otsikkoon vesisammutuslaitteiston merkitys. Ei riitä, että henkilöstö tietää, mistä laitteisto löytyy.

 Harjoitteleminen pitää olla säännöllistä, jotta laitteistoa hätätilanteessa osataan käyttää.

Riskien arviointi on ehdoton edellytys paloturvallisuuden takaamiseksi. Organisaatiossa pitää olla henkilöstön tiedossa olevat toimintaohjeet siitä, miten, mihin ja kenen toimesta evakuointi tarvittaessa tapahtuu. Paloturvallisuuden toteutumiseen kuuluu muun muassa se, ettei kulkureiteillä pidetä tavaroita tai laitteita, jotka estävät pelastautumisen.

 Sairaaloissa ja erilaisissa hoitolaitoksissa olevien ja asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi, mikä on haaste tulipalossa.

Myös kotiin annettavissa palveluissa sote-henkilöstön pitää tarkkailla, onko asiakkaan koti turvallinen. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ilmoitusvelvollisuus palo- tai onnettomuusvaarasta. Sen perusteella henkilöstö on velvollinen salassapitosäännösten estämättä ilmoittamaan alueen pelastusviranomaiselle rakennuksen, asunnon tai muun kohteen ilmeisestä palonvaarasta tai muusta onnettomuusriskistä.