Tehyn asiantuntija: Ulkomaisten sairaanhoitajien rekrytointi hoiva-avustajiksi on työperäistä hyväksikäyttöä

Pirkanmaan hyvinvointialueen osaratkaisu hoitajapulaan on hankkia ulkomailta sairaanhoitajia hoiva-avustajiksi. Tehy pitää toimia työperäisenä hyväksikäyttönä, koska ne mitätöivät sairaanhoitajien osaamisen.

Kuvateksti
Filippiiniläisiä sairaanhoitajia ollaan jälleen tuomassa Suomeen hoiva-avustajien tehtäviin.
Kuva: Lehtikuva

Pirkanmaa on päättänyt hankkia hoitajia ulkomailta. Hoitajia on tarkoitus hankkia maista, joissa on hoitajista ylitarjontaa. Noin 80 hoitajan on tarkoitus tulla Pirkanmaalle aikaisintaan noin vuoden kuluttua.

Pirkanmaan hyvinvointialueen vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Alasentien mukaan hoitajat tuodaan Filippiineiltä. Hän ilmoitti samalla, ettei tiedä asiasta enempää ja kehotti siksi kääntymään henkilöstöasioiden valmistelukokonaisuuden johtajan Taina Niirasen puoleen.

Sähköpostivastuksessaan Tehy-lehdelle Niiranen kertoo, että hoitajien rekrytoinnissa noudatetaan kansainvälisiä ja kansallisia lakeja ja ulkomaisten työntekijöiden rekrytointiin liittyviä ohjeita ja suosituksia, kuten Fipsun eli Suomen julkisen alan ammattiliittojen kansainvälisen verkoston eettisiä ohjeita.

Hänen mukaansa rekrytointi on valvottua ja onnistumista mittaa se, että osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

Pirkanmaan hyvinvointialueen tiedotteessa kerrotaan, että hyvinvointialueelle hankitaan lähihoitajiksi oppisopimuskoulutuksen avulla ulkomaisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneita hoitajia. Hoitajat aloittavat hyvinvointialueen työsuhteessa noin kahden vuoden mittaisen lähihoitajaoppisopimuskoulutuksen.

Lisäksi hankitaan hoiva-avustajaksi ulkomaisen sairaanhoitajatutkinnon suorittaneita hoitajia. Hoitajat solmivat työsopimuksen hyvinvointialueen kanssa ja aloittavat noin 2-3 kuukauden mittaisen hoiva-avustajan oppisopimuskoulutuksen.

Jos Pirkanmaan tarve on hoiva-avustajille, miksi Suomeen tuodaan sairaanhoitajia ja heitä koulutetaan hoiva-avustajaksi?

"Lähtömaan vastaava hoiva-avustajan tutkinto käy pohjakoulutukseksi", Niiranen vastaa sähköpostissaan.

Fipsun eettisen rekrytoinnin periaatteissa sanotaan, että "ulkomailta rekrytoidaan ammattilaisia niihin tehtäviin, joihin he ovat saaneet koulutuksen ja pätevyyden. Työntekijöille, jotka eivät suoraan voi toimia koulutustaan vastaavissa tehtävissä, on luotava koulutusväylä, joka takaa vastaavan suomalaisen koulutuksen mukaisen osaamistason, riittävän kielitaidon ja mahdollisimman nopean työllistymisen koulutusta vastaaviin tehtäviin".

Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi tyrmää Pirkanmaan hankkeen täysin. Hän muistuttaa, että työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan Suomelle strategiaa työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi.

”Vihdoinkin Suomi on herännyt työperäisen maahanmuuton hyväksikäyttöön, jota myös sote-alalla tapahtuu. Sairaanhoitajien rekrytointi hoiva-avustajiksi on mitä suurimmassa määrin maahanmuuttajasairaanhoitajien hyväksikäyttöä.”

Tehyn omiin ohjeisiin on kirjattu, että eettistä rekrytointi on silloin, kun terveydenhuoltoalan ammattilaisia rekrytoidaan ja heidän etenemistään tuetaan niihin tehtäviin, joihin heillä on koulutus. Sairaanhoitajien rekrytointi hoiva-avustajiksi vie hoitajat ammatilliseen umpikujaan, josta eteneminen sairaanhoitajaksi on vaikeaa ellei jopa mahdotonta.

”Pirkanmaalla ei nyt millään mittarilla mitattuna toimita eettisesti. Sairaanhoitajien osaaminen mitätöidään kokonaan.”

Suomesta puuttuu edelleen vakiintunut käytäntö, jolla ETA/EU-alueen ulkopuolelta tulevat sairaanhoitajat voisivat pätevöityä sairaanhoitajiksi. Erinäisiä kokeiluhankkeita asiasta kyllä on ollut, mutta ne eivät ole johtaneet mihinkään pysyvään.