Lisäksi yli kolmannes vastaajista oli osallistunut ulkopuolisen yrityksen järjestämään koulutukseen ja noin neljännes oppilaitoksen tai korkeakoulun järjestämään koulutukseen.
Tehyn täydennyskoulutusta koskevat tulokset ovat ajankohtaisia, sillä sosiaali- ja terveysministeriö on valmistelemassa alan henkilöstön täydennyskoulutusta koskevaa asetusta. Siinä on tarkoitus säätää myös täydennyskoulutuksen määrästä.
”Asetusluonnoksen perusteella määrästä säädettäisiin siten, että henkilöstön on voitava osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen riittävästi. Tämä kirjaus ei Tehyn mielestä varmista kaikkien mahdollisuutta vuosittaiseen täydennyskoulutukseen.”
Lait sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä velvoittavat sote-ammattilaisia ylläpitämään ja kehittämään ammatillista osaamistaan työuran aikana. Samalla ammattihenkilön työnantajan on luotava edellytykset sille, että tarvittavaan täydennyskoulutukseen voi osallistua.
Tehyn kyselyn perusteella suurin osa vastaajista (74 %) oli sitä mieltä, että sote-alan ammattihenkilöille tulee säätää jokin vähimmäisaikamääre vuosittaiseen täydennyskoulutukseen. Vastauksissa oli kuitenkin hajontaa. Suosituin vastaus oli vähintään kolme täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Tätä mieltä oli noin neljännes vastaajista.
Tehyn suositus on vähintään 4–6 täydennyskoulutuspäivää vuodessa. Määrän ohella laatuun pitää kiinnittää huomiota, muistuttaa Tehy lausunnossaan.
”Koulutuksen vaikuttavuusarviointiin tulee luoda yhtenäiset mittarit, jotta täydennyskoulutukseen sijoitettavat panostukset tulisivat nykyistä paremmin ammattihenkilön osaamiseksi ja työyksikön osaamispääomaksi.”
Kyselyyn vastanneista vain hieman yli puolet katsoi, että täydennyskoulutus vastasi vähintään melko hyvin oman työn osaamistarpeisiin. Vastaajien mielestä työtehtävien sisältö ja työn vaativuus vaikuttaa eniten ammatillisen täydennyskoulutuksen riittävyyteen. Myös oma henkilökohtaisen kehittymisen tarve sai kannatusta.
”Sen sijaan ammatillisen peruskoulutuksen pituudella tehyläiset eivät näe olevan vaikutusta tarpeeseen. Asetusluonnoksessa sitä pidetään kuitenkin yhtenä riittävyyteen vaikuttavana tekijänä.”
Kyselyyn vastasi yhteensä 1 630 tehyläistä julkiselta, yksityiseltä ja valtion sektorilta.
