Tehyn työelämäasiantuntija: Pandemia ja hoitajapula lisänneet työuupumuksen riskiä

Tuoreen työolobarometrin mukaan moni palkansaaja piti työtään kuormittavana, mutta silti valtaosa koki työkykynsä hyväksi. Sote-alaa koskevia erillistietoja ei ole saatavissa.

Kuvateksti
Kiire koettelee sote-alan työntekijöitä.
Kuva: Jaakko Martikainen

Uuden työolobarometrin mukaan naisvaltainen kuntasektori näyttäytyy alana, jossa työn henkinen raskaus korostuu. Kunta-alan työntekijöistä peräti 71 prosenttia koki työnsä henkisesti raskaaksi.

Etenkin sote-alalla tähän ovat vaikuttaneet Tehyn työelämäasiantuntija Heli Kanniston mukaan paheneva hoitajapula sekä korona ja siltä suojautuminen.

”Suojavarusteet päällä työskentely tekee työstä entistä raskaampaa ja hoitajapula lisää kiirettä. Siinä on vahvat tekijät työuupumukselle, joka voi pahimmillaan altistaa jopa työkyvyttömyydelle.”

Melko paljon tai paljon haitallista stressiä ilmoitti kokevansa 18 prosenttia kunta-alan työntekijöistä. Valtiolla heidän osuutensa oli vähän suurempi ja yksityisellä sektorilla lähes sama kuin kunta-alalla.

Työuupumusta ja haitallista stressiä kokivat eniten 35–44-vuotiaat, toimihenkilöt ja julkisella sektorilla työskentelevät.

Tiedot perustuvat tuoreeseen, osittain julkaistuun työolobarometriin, jonka aineisto on kerätty syksyllä 2021. Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu tutkimus, jolla seurataan työelämän laatua.

Kuormituksestaan huolimatta yli 80 prosenttia palkansaajista koki työkykynsä olevan hyvä suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin.

”Työkykyyn vaikuttavat kuormituksen lisäksi työn tarjoamat voimavarat, kuten oppimisen mahdollisuudet, kokemukset yhteisöllisyydestä ja työn merkityksestä sekä vaikutusmahdollisuudet”, korostaa työministeri Tuula Haatainen.

Työolobarometrin nyt julkaistut tulokset kertovat, että jatkuva oppiminen ei ole kaikkien ulottuvilla. Tämä näkyy barometrissä syvinä sosioekonomisen aseman tuomina eroina. Osaamisen kehittäminen kasaantuu niille, joiden osaaminen, taidot ja kehittymismahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti hyvät koulutuksen ja työtehtävien myötä.

Pandemia-aikana palkansaajien osallistuminen työnantajan tarjoamaan koulutukseen on vähentynyt. Syksyllä 2021 vain 40 prosenttia palkansaajista oli osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen.

Muussa opiskelussa notkahdusta ei näy. Ohjatusti opiskeli 31 prosenttia, itsenäisesti 55 prosenttia ja verkkomateriaalien avulla 51 prosenttia palkansaajista.

”Varmasti pandemia on vähentänyt työnantajan tarjoamaa koulutusta. Sote-alalla työnantajalla on kuitenkin velvollisuus järjestää tietty määrä täydennyskoulutusta vuosittain”, muistuttaa Kannisto.

Barometristä puuttuvat vielä seuraavat osat: väkivalta, kiusaaminen ja syrjintä, ammatillinen järjestäytyminen, työsuorituksen arviointi ja palkkaus sekä työpaikan hyvinvointia tukevat toimet.

 

Suosittelemme sinulle

Tehy
22.10.2021