Osa potilaista hakeutuu päivystykseen muusta kuin lääketieteellisestä syystä. Moni päätyy päivystykseen myös siksi, ettei ole saanut aikaa omasta terveyskeskuksestaan. Lisäksi päivystykseen hakeudutaan esimerkiksi päihteiden takia.
Monet päivytyspotilaat voitaisiin hoitaa terveyskeskuksessa.
”Terveyskeskusten kiirevastaanottoja pitäisikin kehittää, sillä ne voivat vähentää päivystysten kuormitusta”, Reissell sanoo.
Yhteispäivystyksiin kuuluu myös sosiaalipäivystys.
Kaikissa sairaaloissa sosiaalipäivystys arvioitiin tarpeisiin nähden liian suppeaksi, vaikka yhteistyötä pidettiin yliopistosairaaloiden päivystyksissä hyvänä tai erittäin hyvänä. Muissa sairaaloissa sekä saatavuus että yhteistyö arvioitiin heikommiksi.
Yleisimmät syyt ohjata potilas sosiaalipäivystykseen olivat lastensuojelun tarve, mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö ja ikääntyneiden ongelmat.
Kirjaamiskäytäntöjä tulisi THL:n mielestä valtakunnallisesti yhtenäistää. Näin yhteispäivystysten potilaskäyntien määrästä, syistä ja kustannuksista saataisiin vertailukelpoista kansallista tietoa.
”Yhteispäivystyksistä tiedetään niiden painoarvoon nähden liian vähän. Kalliin erikoisairaanhoidon potilaista 60–70 prosenttia tulee päivystysten kautta”, Reissell huomauttaa.
THL toteutti kyselytutkimuksen touko-elokuussa 2020. Kysely suunnattiin sairaalapäivystysten johtajille tai ylilääkäreille. Kyselyyn osallistui 37 yhteispäivystystä. Vastausprosentti oli 86.
