THL: Pandemiaan varautumisessa ei huomioitu työntekijöiden jaksamisen tukemista

Koronapandemia on paljastanut puutteita suomalaisen yhteiskunnan varautumisessa pitkäaikaiseen kriisiin. 

Kuvateksti
Haastateltavat kertoivat tutkijoille, että suojavarusteita oli vain muutamaksi päiväksi. Pelkona oli, että hoitohenkilöstö kieltäytyy tulemasta töihin, jos suojavarusteet loppuvat.
Kuva: Liisa Takala

Koronapandemian alku osoitti, että suomalaisen terveysjärjestelmän kyky ennakoida koko yhteiskuntaa koskevaa pitkittyvää kriisiä oli heikko.

Keskeinen haavoittuvuustekijä on ollut jaksavan ja osaavan henkilöstön
niukkuus kaikilla järjestelmän tasoilla.

Näin toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuoreessa tutkimuksessaan. Tutkimus selvitti koronapandemian alun hallintaa Suomessa. 

Tutkimuksessa haastateltiin kuntien, sairaanhoitopiirien ja valtion johtoa, keskeisten ministeriöiden sekä virastojen työntekijöitä.

Varautumisen ja tilannekuvan puutteellisuus sekä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuiden epäselvyydet vaikeuttivat koronapandemian hoitoa Suomessa alkuvaiheessa.

Johtamisen ja päätöksenteon keskittäminen sosiaali- ja terveysministeriöön typisti pandemian terveyskriisiksi. Tutkijoiden mukaan kyse oli kuitenkin laajamittaisesta yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta kriisistä.

Pandemian uhkaa on kriisin eri vaiheissa myös vähätelty.

"Havahduimme pandemian vakavuuteen Suomessa hitaasti. Varautuminen oli puutteellista sekä suojavarusteiden että osaamisen ja johtamisen osalta”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen.

Varautuminen perustui liiaksi sikainfluenssapandemiaan, mikä ei riittänyt koronan kohdalla. 

Suunnitelmissa ei myöskään ole huomioitu henkilöstön motivaation
ja jaksamisen tukemiseen tarvittavia toimia.

Eri tahojen vastuiden ja toimivaltuuksien epäselvyydet ovat vaikeuttaneet johtamista ja päätöksentekoa. 

Myös viestinnässä on ollut epäselvyyksiä. 

"Esimerkiksi poikkeusolojen julistus tuli kunnille ja aluehallintoviranomaisille yllätyksenä."

Pandemian hallinnalle keskeisissä kansallisissa seurantajärjestelmissä on puutteita, jotka ovat vaikeuttaneet tietoon perustuvaa johtamista.

Esimerkiksi osaavan terveydenhuollon henkilöstön riittävyys on keskeinen osa terveysjärjestelmän kykyä joustaa muutoksessa. 

Saatavilla ei ollut tilannekuvaa esimerkiksi siitä, mikä koko maan sairaanhoitokapasiteetti tai tehohoitokuormitus on. Myös tilannekuva henkilöstön saatavuudesta ja sosiaalihuollon tilanteesta oli puutteellinen.

Ongelma on ollut myös pyrkimys vaikuttaa asiantuntijoiden näkemyksiin poliittisesti. Asiantuntijoita ja virkahenkilöitä on myös häiritty ja painostettu. 

Suomessa on myös onnistuttu.

Haastateltavat nostivat toimivan terveydenhoidon, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön vahvan osaamisen sekä alueellisen asiantuntijuuden.

Esimerkiksi tehohoito on kyetty turvaamaan kuormituksesta huolimatta.  

Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa.

"Kenenkä vastuulla tää nyt sitten on? Ei ehkä ainakaan meidän" : COVID-19-pandemian hallinta ja johtaminen Suomessa

9.5. klo 14.44 muutettu otsikko.

Suosittelemme sinulle

Tehy
Julkaisupäivämäärä
7.4.2021
Tehy
Julkaisupäivämäärä
7.4.2021