Turvapaikkaa hakevien terveydenhoidossa puutteita

Turvapaikanhakijoiden alkutarkastuksissa, rokotuksissa ja kunnallisissa ennaltaehkäisevissä palveluissa on ollut merkittäviä alueellisia eroja. Vaikeuksia terveydenhuollon toteutumisessa havaittiin keväällä 2016 erityisesti Etelä-Suomessa ja Lapissa. Syksyyn 2016 mennessä alueelliset erot olivat tasoittuneet.

Osa lapsista oli kuitenkin edelleen syksyllä 2016 ilman neuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluja. Myöskään kaikki raskaana olevat eivät pääse kunnalliseen äitiysneuvolaan, mikä vaarantaa naisten ja syntyvien lasten terveyden ja hyvinvoinnin.

Suomesta haki turvapaikkaa viime vuonna poikkeuksellisen suuri määrä ihmisiä eli noin 32 000. Heistä lähes joka neljäs oli alaikäinen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportit valottavat heidän terveydenhuoltonsa tilannetta.

Puutteisiin terveydenhuollon toteutumisessa ovat vaikuttaneet ristiriitaiset ohjeet, puutteellinen ymmärrys turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon järjestämisen perusteista ja riittämätön ohjaus. Kyselyssä kunnat kuitenkin vastasivat, että ne ovat pystyneet vastaamaan hyvin kasvaneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntään.

Kunnilla on velvollisuus järjestää lasten- ja äitiysneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, välttämätön erikoissairaanhoito, päivystys sekä tartuntatautien torjunta alueellaan, mutta jotkin kunnat ilmoittivat kyselyssä, etteivät ne tuota näitä palveluita turvapaikanhakijoille.

Joissakin kunnissa ajateltiin virheellisesti, että yksityiset palveluntuottajat ja vastaanottokeskuksissa työskentelevät sairaan- ja terveydenhoitajat toteuttavat kaiken turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon.

Maahanmuuttovirasto on sopinut maahantulotarkastusten ja virka-ajan sairausvastaanoton tuottamisesta yksityisten palveluntuottajien kanssa. Sopimus ei sisällä äitiys- eikä lastenneuvolaa, rokotuksia eikä kouluterveydenhuoltoa.

Sitä ei ole vielä arvioitu, missä määriin terveydenhuollon viivästyminen on johtanut lisääntyneeseen sairastuvuuteen ja suurentuneisiin terveydenhuollon kustannuksiin.

Turvapaikanhakijoiden sekä oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneiden kunnalliset sote-palvelut. THL, Raportti 18/2016.

Turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon toteutuminen 2015–2016. THL, Raportti 19/2016.

Kyselyyn vastasi yhteensä 158 kuntaa Suomen 313 kunnasta. Tulosten edustavuus
kärsii matalasta 50 prosentin vastausprosentista.