Työkaveri esitti perättömiä väitteitä – osastonhoitajalle lähes 14 000 euron korvaukset

Sosiaalityöntekijän perättömät väitteet työkaveristaan olivat törkeä kunnianloukkaus, ei vainoa. Näin ratkaisi korkein oikeus.

Kuvateksti
Sosiaalityöntekijä ja osastonhoitaja työskentelivät samassa Helsingin kaupungin toimipaikassa. Kuva: iStock

Osastonhoitaja sai liki 14 000 euron korvaukset työtoverina toimineen sosiaalityöntekijän perättömien ja loukkaavien väitteiden vuoksi.

Sosiaalityöntekijä väitti, että osastonhoitaja olisi kieltänyt hoitamasta tiettyjä asiakkaita ja että tämä olisi jättänyt asiakkaita heitteille. Väitteitä hän kirjoitti työpaikan asiakastietojärjestelmään. Hän myös lähetti sähköpostia useille ihmisille ja teki viisi kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle. Motiivina teoille oli tyytymättömyys työorganisaatioon sekä uhrin toimintaan. 

Sosiaalityöntekijä ja osastonhoitaja työskentelivät samassa Helsingin kaupungin toimipaikassa, ja rikokset tapahtuivat vuosina 20132015.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Korkein oikeus tuomitsi sosiaalityöntekijän maksamaan osastonhoitajalle korvausta törkeästä kunnianloukkauksesta 4 000 euroa, tilapäisestä haitasta 3 000 euroa ja korvausta ansionmenetyksestä noin 6 700 euroa eli yhteensä noin 13 700 euroa. Sosiaalityöntekijä joutuu maksamaan myös lääkäri-, lääke- ja terapiakuluja sekä oikeudenkäyntikulut.

Sosiaalityöntekijä sai törkeän kunnianloukkauksen lisäksi tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta. Korvausten lisäksi hän sai 60 päivää ehdollista vankeutta. Hovioikeuden asiasta antama tuomio lieveni hieman, sillä korkein oikeus hylkäsi vainoa koskevan syytteen.

Tapausta on käsitelty jo käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki sosiaalityöntekijää vastaan nostetut syytteet. Hovioikeuden mukaan sosiaalityöntekijä syyllistyi törkeään kunnianloukkaukseen, virkavelvollisuuden rikkomiseen ja vainoamiseen.

Korkein oikeus katsoi, ettei sosiaalityöntekijän toiminta ollut vainoamissäännöksessä tarkoitettua uhkaamista, seuraamista, tarkkailua tai yhteyden ottamista, vaikka teot osin muistuttivat vainoa ja hän aiheutti uhrille ahdistusta ja kärsimystä. Vaino tuli rangaistavaksi vuoden 2014 alussa, ja korkeimman oikeuden tuore päätös linjaa, mitä vainoamisena voidaan pitää. Tuomio on nyt lainvoimainen eli siitä ei voi enää valittaa.

Sosiaalityöntekijä on jatkanut osastonhoitajan loukkaamista myös vuoden 2015 jälkeen. Hän on lähettänyt lukuisia työhakemuksia, joissa solvataan osastonhoitajaa. Tästä oli oma oikeusprosessinsa, ja käräjäoikeuden tuomiokin on nyt lainvoimainen.

Osastonhoitaja kävi oikeutta Tehyn oikeusturvavakuutuksen turvin.

Juttua korjattu 27.4. kello 7.40. Myös käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen.