Suu-nenäsuojaimia on oltava työpaikalla niin paljon, että työntekijä voi ohjeen mukaisesti vaihtaa suojaimen uuteen aina, kun hänen on otettava se pois tai se kostuu.
"Työpaikoilla on rajoitettu suojaimien käyttöä, joten tehyläiset ovat kertoneet joutuneensa rikkomaan ohjetta. Somessa on näkynyt kuvia, joissa suu-nenäsuojaimia roikkuu nauloissa seinällä, kun väki on kahvilla", Tehyn työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä sanoo.
Toinen puute työpaikoilla on riittävä tauotus. Suu-nenäsuojaimen käyttöä on tauotettava, jotta työntekijä jaksaa tehdä työnsä hyvin. Myös ruokailu edellyttää taukoa suojaimen käytössä.
"Tehyläiset kertovat, että he ovat työvuoron jälkeen tosi väsyneitä ja päätä särkee, kun he ovat joutuneet olemaan koko vuoron maski kasvoilla."
Riskien arvioinnissa tulee myös ottaa huomioon haitat, joita työntekijälle voi suojautumisesta koitua. Ojanperä kehottaa hakeutumaan työterveyshuoltoon, jos työntekijän on oireiden vuoksi vaikea käyttää suojaimia.
"Työterveyshuolto selvittää oireiden syitä ja tarvittaessa lievittää niitä. Työnantajalle voidaan myös suositella, että se ohjaa työntekijän toisiin tehtäviin."
Työterveyshuoltoon on mentävä myös silloin, kun työntekijä on saanut koronavirustartunnan, sillä työterveyshuolto osallistuu ammattitautiasian selvittelyyn.
Jos lääkäri epäilee ammattitautia tai työstä johtuvaa muuta työperäistä sairautta, hänen on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastoon. Työnantaja ilmoittaa asiasta vakuutusyhtiölle.
"Työnantajan on tärkeää kuvata alkutilanne mahdollisimman tarkasti, jotta syy-yhteys työpaikkaan tulee selväksi. Ammattitauti vaatii diagnosoidun tartunnan; pelkkä altistuminen ei riitä."
Ohje sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle covid-19-riskien arvioinnin tueksi