Väitös: Sairaanhoitajaksi opiskelevan stressi suurempi toisena kuin ensimmäisenä opiskeluvuotena

Toisen vuoden opiskelijan stressi liittyi muun muassa ammatillisten tietojen ja taitojen puutteeseen. Tehyn asiantuntija toivoo tutkimusta koronan vaikutuksesta opiskelijoiden jaksamiseen.

Kuvateksti
Puutteet ammatissa tarvittavissa tiedoissa ja taidoissa aiheuttavat stressiä opintojen aikana. Kuva: Kirsi Tuura

Suomalaiset sairaanhoitajaopiskelijat eivät vielä ensimmäisenä opiskeluvuotenaan koe juuri stressiä opintoihin kuuluvassa käytännön harjoittelussa. Toisen vuoden opiskelijoilla stressiä on jonkin verran.

Tämän osoittaa Hanish Bhurtunin väitöstutkimus. Hän on valmistunut englanninkielisestä Master of Public Health -maisteriohjelmasta ja on koulutukseltaan myös sairaanhoitaja.

Hän kehitti väitöstutkimuksessaan stressimittaria, jolla voidaan luotettavasti mitata sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemaa stressiä kliinisen harjoittelun aikana. Mittarin osa-alueita ovat tiedon ja kliinisten taitojen puute, työkuorma ja kliiniset harjoitteluympäristöt, opettajat ja hoitohenkilökunta sekä potilaiden hoitaminen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat stressiä pääasiassa ammatillisten tietojen ja taitojen puutteen, harjoitteluun liittyvien tehtävien ja työkuorman sekä harjoitteluympäristön vuoksi. Opiskelijat selviytyivät stressistä pääasiassa tunneperäisten menetelmien avulla, kuten katsomalla televisiota ja nukkumalla pidempään.

Stressin hallintakeinoissa oli havaittavissa joitakin eroja ensimmäisen ja toisen vuoden aikana.

– On tärkeää, että sairaanhoitajaopiskelijoiden stressin kokemuksia ja sitä lievittäviä tekijöitä tutkitaan. Tämä on hyödyllistä tietoa opettajille ja kliinisten harjoittelujen työpaikkaohjaajille, sanoo Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.

Hän muistuttaa, miten aikaisemmissa tutkimuksissa osa opiskelijoista on jo ammattikorkeakouluopintojen aikana kertonut harkitsevansa ammatin vaihtamista.

­– Opintojen ja kliinisen harjoittelun aikana koettu stressi voi osaltaan olla yhteydessä tähän vaihtamisaikomukseen. Olisi jatkossa mielenkiintoista selvittää, miten koronaepidemia on vaikuttanut opiskelijoiden kokemaan stressiin. 

Hanish Bhurtunin väitöskirja Stress and coping strategies among Finnish nursing students in the clinical learning environment tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Tilaisuus on englanninkielinen ja sitä voi seurata verkossa perjantaina 6. marraskuuta klo 12 alkaen.