Polyesteri oli testeissä puuvillaa tehokkaampi estämään virushiukkasten leviämistä.
Kangasmaskin tärkein vaikutus on, että sillä voi suojata muita tartunnalta, mutta se ei suojaa maskin käyttäjää.
Sosiaalihuollossa kuten kotihoidossa ja hoivakodeissa on sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä käytettävä nyt suojaimia, jotta asiakkaat olisivat suojassa koronalta.
Päätöksessä mainitaan yhä kangasmaski, vaikka ensisijainen vaihtoehto on kirurginen nenä-suusuojus. Myös kasvot peittävä visiiri käy.
– Kangasmaskin antama suoja saattaa riittää nippa nappa kotihoidon lyhyelle käynnille, nopea pitää olla. Sairasta potilasta en missään nimessä suosittele lähestymään. Jos hoitotyössä on pakko käyttää kangasmaskeja, niitä on käytettävä kuten kertakäyttöisiä suojaimia. Niitä on oikeasti oltava hevoskuormallinen, toteaa tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä.
Tehyyn on tullut hoitajilta viestiä, että kangasmaskin läpi on vaikea hengittää.
– Hengitysvastus on todella korkea. Se saattaa aiheuttaa huimausta, päänsärkyä ja väsymystä. Oikeissa suojissa on iso huokoskoko ja pieni sähkövaraus kuten pölyhuiskissa ja se varaus kerää partikkelit. Kankaissa ei tällaista varausta ole, Harlin sanoo.
Tehy on suhtautunut kielteisesti kangasmaskien käyttöön hoitotyössä jo aiemman tutkimusnäytön vuoksi.
Tutkimuksen mukaan kangasmaski kerää runsaasti käyttäjän uloshengittämiä mikrobeja. Siksi se tulee vaihtaa puhtaaseen puolen tai vähintään tunnin välein. Maskit pitää pestä käytön jälkeen 90 asteessa.
Maskin käytöstä on viime aikoina puhuttu paljon: pitäisikö niitä kaikkien käyttää? Ali Harlin sanoo, että yhtä keinoa koronan taltuttamiseen ei ole, siksi hänestä kannattaisi käyttää käsienpesun ja testaamisen lisäksi muitakin keinoja.
– Oma kantani on, että kangasmaskin eli niin sanotun kansanmaskin käytöstä kaupoissa tai bussissa olisi hyötyä. Pakollista se ei voi olla, mutta vahvasti suositeltavaa. Suomessa on noin miljoona ihmistä, joille maskin käyttö olisi riski kuten astmaa ja sydänsairauksia sairastavat. Itse käytän maskia hyvin vähän, suosin etäisyyden pitoa.
Harlinin mielestä kankaisia kansanmaskeja tarvitaan, jotta hyvälaatuisia maskeja riittäisi hoitotyöhön.
– Opelilla pääsee, ei aina tarvitse olla Mersua.
Suomessa käynnistetään suu-nenäsuojusten teollista valmistusta terveydenhuollon käyttöön. Kotimainen tuotanto päättyi 2015, mutta nyt muutama yritys on aloittamassa sitä vielä toukokuun aikana. Aivan heti suojuksia ei saada käyttöön, sillä tuotteille pitää saada hyväksyntä, johon kulunee noin kuukausi.
Lue lisää
Velvoittava päätös ministeriöltä: Vanhustyöhön asianmukaiset suojaimet - myös visiiri käy, huivista ei enää puhuta
