‒ Osaaminen näyttäytyy työpaikkojen kehittämistarpeisiin vastaamisen kautta, Ojala sanoo.
‒ Tutkinto palkitsee siihen kytköksissä olevat henkilöt ja työpaikat, mikä lisännee tutkinnon suorittaneiden ja heidän työnantajiensa tyytyväisyyttä tutkintoon sekä siihen satsattuun aikaan.
Työmarkkinat eivät kuitenkaan tunne yamk-tutkintoa kovin hyvin, ja se on jäänyt maisteritutkinnon varjoon. Työnantajat eivät koe YAMK-tutkinnon vastaavan maisterin tutkintoa ja suhtautuvat varautuneesti tutkinnon tuottamaan osaamiseen ja kilpailukykyyn verrattuna maisteritutkintoon.
Myös tutkinnon suorittaneet kokevat, että siitä on vähän hyötyä kilpailukyvyn lisääntymiselle ja uralla etenemiselle.
Ojala kehottaa ammattikorkeakouluja ylläpitämään tiukkoja ja korkeaa motivaatiota mittaavia opiskelijoiden valintakriteereitä sekä parantamaan opetusta.
‒ Tutkinnon asema vahvistuisi todennäköisimmin yamk-tutkinnon suorittaneita palkkaavien työnantajien osalta.
Yamk-tutkinnosta ei ole joustavaa väylää tohtorikoulutukseen, mikä muodostaa koulutuksellisen umpiperän.
Ojalan mielestä suomalaiseen koulutusperinteeseen kuuluvan koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta yamk-tutkinnon suorittaneille tulisi luoda väylä tohtoritutkintoon.
Kristiina Ojalan väitöskirja Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 12.toukokuuta 2017.