Helsinki Pride muistutti meitä kaikkia tällä viikolla kahdesta asiasta, jakamattomista ihmisoikeuksista ja oikeudesta rakkauteen. Olin koko viikon töissä, mutta mukana jokaisessa Pride -marssijan askeleessa.
Kuljin mielessäni matkan heidän rinnallaan, joita on koulukiusattu, syrjitty kaveripiirissä, ajettu ulos kotoa ja pilkattu työelämässä vain yhdestä syystä. Heidän kanssaan, jotka ovat menettäneet mielenterveytensä ja elämänsä, koska eivät ole jaksaneet elää muiden silmissä vääränlaisina.
Marssin heidän askelissaan, jotka voivat vihdoin mennä laillisesti naimisiin puolisonsa kanssa. Heidän, joille ylpeys itsestä ja puolisosta päättää häpeän, pelon ja piilottelun ajan. Ja niiden lasten, joilla on kaksi samanlaista rakastavaa vanhempaa.
