Kuva: Unsplash

Joka päivä on Pride

Helsinki Pride muistutti meitä kaikkia tällä viikolla kahdesta asiasta, jakamattomista ihmisoikeuksista ja oikeudesta rakkauteen. Olin koko viikon töissä, mutta mukana jokaisessa Pride -marssijan askeleessa.

Kuljin mielessäni matkan heidän rinnallaan, joita on koulukiusattu, syrjitty kaveripiirissä, ajettu ulos kotoa ja pilkattu työelämässä vain yhdestä syystä. Heidän kanssaan, jotka ovat menettäneet mielenterveytensä ja elämänsä, koska eivät ole jaksaneet elää muiden silmissä vääränlaisina. 

Marssin heidän askelissaan, jotka voivat vihdoin mennä laillisesti naimisiin puolisonsa kanssa. Heidän, joille ylpeys itsestä ja puolisosta päättää häpeän, pelon ja piilottelun ajan. Ja niiden lasten, joilla on kaksi samanlaista rakastavaa vanhempaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Pride-marssi jatkuu sen pysähdyttyäkin. Se jatkuu kaikkien niiden puolesta, joiden perhe ei hyväksy heitä, koska he kuuluvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Jokaisen puolesta, joka pelkää tahraavansa muiden elämän olemalla aito itsensä. Niiden, jotka kituvat tukahdutetussa rakkaudessa ja kärsivät ihmisten pahuudesta.

Pride näkyy joka päivä ihmisten ilmeissä, eleissä, teoissa ja ilmassa jota hengitämme, aistimme ja josta elämme. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin suhtautuminen on ikiaikainen viittaus ihmisyyteen ja jakamattomaan ihmisarvoon. Se on muistutus rakkaudesta itseä ja muita kohtaan meille kaikille.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille.

Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

 

Mainos
Mainos